perjantai 4. heinäkuuta 2008

Perjantai

Ihan tappavan kuuma. Ja tietenkin sinä päivänä kun olen ensimmäisiä kertoja yksin toimistolla, ja pitäisi saada jotain aikaan. Joka kerta kun laahustan pihan poikki vessaan, kiroan sitä etten ole jossain vilpoisella nurmikolla loikoilemassa hyvän romaanin ja mansikkarasian kanssa... Eilen iltapäivällä, kun olin jo luovuttanut tehokkuuden suhteen ja odotin vain että Sini tulis heittään mut bussipysäkille, Didier (joka vietti koko alkuviikon Pariisissa) pyyhälsi paikan päälle ja arvioi tilanteen noin puolessa sekunnissa: avonainen kirja pöydällä, netti päällä ja puhelin kädessä. Kahvikupin olin jo sentään ehtinyt huuhtoa ja laittaa syrjään. Hetken sain kelata ennen kuin sain ranskankielisestä puhetulvasta mitään tolkkua, mutta sit oivalsin että se haluaa tietää mun arvioini siitä, kuinka suuren osan ajastani täällä käytän ihan itse työntekoon. Ja mikä maailmassa mut sai täysin rehellisesti arvioimaan et ehkä 50%...? (Mikä mut sai kuudennella luokalla möläyttämään bussikuskille et oon kakstoista, kun se halus tietää et saanko oikeasti matkustaa lastenlipulla? Täytin sitä paitsi vasta seuraavalla viikolla :/ Sinne meni sen viikon karkkirahat) No ei kai täs muuten mitään ongelmaa, en mä voi tehdä töitä jos niitä ei ole, mut nyt Didier tietysti keksi et sillä on "un petit boulot" mulle. Joo-o. Aamupäivä meni siihen, ja nyt kun pitäis saada normaalit hommat tehtyä, valun tuolissani reippaana ja ryhdikkäänä kuin fletkumato.

Kesä Suomessa on tietysti hirveän kiva, varsinkin tällä säällä, mutta aivan erityisen kiva olisi jos jaksaisi töiden jälkeen nauttiakin siitä. Eilen olin Kaisan ja sen vanhempien kanssa kesäteatterissa - ensimmäistä kertaa elämässäni! Ihan huippua, täydellinen ilma, merimaisema ja lava maatalon takapihassa pienen rinteen alla :) Muita kesäjuttuja oon tehnyt sen verran että oon käynyt iltatorilla pölhästelemässä ja maauimalassa jäätymässä kymmenenvuotiaiden seassa. Sitten äkkiä tajusin et nyt on jo heinäkuu, kesä on jo täällä eikä vasta tulossa niin kuin koko ajan kuvittelin. Pitää ehtiä viel vaiks mitä... Mut silti kauhean helpottavaa et pian kesä (ja sen myötä myös työt) on puolessa välissä.

Huomenna Helsinki ja fête nationale française.