Pyydän (jälleen kerran) nöyrimmin anteeksi pitkää taukoa päivittämisessä... Syitähän toki löytyy. Päivä päivältä kasvava työnhakuahdistus, jonka eteen en kuitenkaan tee mitään, koska päätinkin hakea unkarin kesäyliopistokurssille, mikä teettää ihan kivasti töitä hakemuksen liitteiden haalimisen muodossa. Lisäksi periodi lähestyy loppuaan, ja haluan saada kaikki kouluhommat tehtyä ennen kuin lähden Ranskaan <3<3<3

Viime viikonloppuna myös pitkään syövän kanssa taistellut mummuni antoi periksi ja nukkui pois, ja pari päivää meni sen tajuamiseen ja ihmettelemiseen. En vieläkään ihan osaa sisäistää asiaa, haluaisin päästä kotiin käymään, mutta enpä pääse. Hiukan pahalta tuntuu jättää hautajaiset väliin, mutta toisaalta luulen, että monsieur'lta saan eniten lohtua juuri nyt. Ei kuitenkaan maailman hilpein mieliala lähteä matkaan...

Olet todella kaunis

Mutta joillakin naisilla, ristiriitaista kyllä sellaisilla jotka piittaavat ulkonäöstään vähemmän kuin ne joiden keskellä olen elänyt kaikki nämä vuodet, on tapa pukeutua olla meikkaamatta käyttämättä aurinkosuojaa mansikoita maksavia voiteita turvautumatta kirurgiaan, juoda alkoholia, polttaa niin paljon kuin huvittaa, syödä mitä huvittaa, olla koskaan urheilematta, juhlia, lukea kirjoja, ajatella, rakastaa musiikkia elokuvia tanssia teatteria, ja he pysyvät ikuisesti nuorina, säteilevät omalaatuista kauneutta, toisinaan kulunutta, mutta vailla teennäisyyttä. - Olivier Adam, Le coeur régulier (käännös oma...)

Haluaisin mielelläni olla tällainen nainen. Paljon mieluummin kuin tällainen ylihuolehtija, murehtija, stressaaja. Vähän olen jo oppinut. Ei ole mitään parempaa kuin puoliyllättäen bileiksi muuttuvat keskiviikon illanistujaiset, baarin karaokehuoneessa kadonnut ääni ja viikon nauruannos yhdessä yössä. Paitsi ehkä sateinen torstai jolloin saa laittaa näteimmän mekkonsa päälle, laittaa tukan kivasti, lainata kämppikseltä kengät (<3) ja mennä laulamaan hienoille ihmisille. Eikä yksinäisessä perjantai-illassakaan mitään vikaa ole, erityisesti jos siihen liittyy kaksi illallista, suklaakakkua ja viiniä.
Huomenna taas olen kunnollinen ja tunnollinen ja kirjoittelen työhakemuksia - en tosin enää yhtään tiedä minne (Maximen kesäsuunnitelmat ovat ihan auki, enkä tiedä haluanko lähteä yksin Budapestiin, jos sinne pääsisinkin, tai no, haluan mutta haluan myös olla sen kanssa samassa paikassa ja tällä hetkellä tämä vaikuttaa mahdottomalta yhtälöltä ja kaikki on vaan vaikeeta yyh)... Mutta tänä iltana on kiva todella pitkästä aikaa vain kuunnella hyvää musiikkia ja lukea kaikessa rauhassa romaania kunnes alkaa liiaksi nukuttaa!