Tästä viikonlopusta taitaakin tulla ihan kiva,
vaikken eilen vielä ollutkaan kovin vakuuttunut. Maxime jää maalle
kirjoittamaan harjoitteluraporttiaan kahdeksi seuraavaksi viikonlopuksi,
ja koska mullakin on paljon töitä, en näe mitään järkeä väsyttää itsenä
istumalla kolme tuntia junassa vain mähöttääkseni sohvan nurkassa
tietokone sylissä koko viikonlopun. Sitä voi harrastaa kotonakin.
Eilen pidin leffaillan ja tein töitä. Kaksi kärpästä yhdellä iskulla! Katsoin siis leffan, joka mun pitää kääntää ensi viikolla, ja se oli jopa hyvä.
Tänään oon valmistautunut ensi viikon hulluun työrupeamaan ostamalla koko viikoksi ruokaa (kolme jättikassillista, tunsin itseni kunnon perheenäidiksi taapertaessani niiden kanssa kotiin). Lisäksi kävin ostamassa lenkkarit, koska ilmottauduin kuntosalille (jep…), ja vähän kissan tarvikkeita, koska pikku Magnus saapuu jo parin viikon päästä uuteen kotiinsa <3 Vielä pitäisi jaksaa imuroida ja pestä pyykkiä ja laittaa ruokaa ja tehdä vähän töitä. Rentouttavia nämä viikonloput…
Nyt yritän toipua päivän koettelemuksista katsomalla Hercule Poirotia (ihan oikeasti ranskaksi!), juomalla kahvia ja syömällä jännittävää kakkua, jonka aineksista en osaa sanoa muuta kuin että alla on torttupohja ja päällä vähän suklaata. Muuten melko arvoituksellista. Mutta hyvää.
Lykkään nyt vielä vähän ikäviä velvollisuuksia ja kirjoitan sanoista, jotka sain Hannalta :)
1. vieraat kielet
Vieraat kielet on kiehtonut mua ihan älyttömästi pienestä asti. Silloin joskus kun ensimmäisen kerran kuulin jonkun puhuvan muuta kuin suomea (varmaan joskus Ruotsin-laivalla), en voinut mitenkään käsittää, miten ne ihmisraukat osasivat ajatella, kun eihän ne osaa suomea! Tykkäsin hirveästi leikkiä “ulkomaalaisia” siskoni kanssa, ja me käytiin pitkiä keskusteluja siansaksaksi. Äitillä ja isillä on varmaan ollut hauskaa…
Ala-asteella englanti oli ihan käsittämätöntä ja ranskasta ymmärsin, jos mahdollista, vielä vähemmän. Itsellenikin on edelleen melkoinen mysteeri, mistä innostukseni kieltenopiskeluun silloin syntyi ja miten motivaatio ei ole sittemmin kuollut… Ruotsn opiskelun myötä kaikki sitten äkkiä loksahti paikoilleen. Mulla oli sellainen olo, että osasin jo kielen, mutta että se piti vain palauttaa mulle mieleen. Samalla sitten opin sellaisia pieniä juttuja kuin vaikka substantiivin suvut (jotka siihen mennessä olin ranskan kokeissa kirjaimellisesti arponut, kun en tiennyt, mitä ne oli :D) tai että prepositioistakin on jotain iloa.
Mun mielestä kaikki kielet kuulostaa hauskoilta (hollanti ja arabia on kyllä vähän siinä rajoilla, ne kuulostaa lähinnä kivuliailta) ja aina kun kuulen uuden kielen, haluaisin osata puhua sitä. Tällä hetkellä elämäni on hiukan vaikeaa, kun työpaikalla on kolmentoista eri kielen äidinkielisiä puhujia…
Taidanpa olla omalla alallani. Ja taidanpa lakata paasaamisen, vielä neljä kohtaa jäljellä :D
2. koti-ikävä
Koti-ikävä on aika jatkuva olotila ulkomailla. Valitettavasti kotona iskee samantien kaukokaipuu, eli missään ei ole ihan täysin hyvä. Koti-ikävä tulee ja menee ja riippuu ihan kokonaan yleisestä olotilasta. Jos masentaa muutenkin, niin aika helposti tulee sellainen olo, että kotona varmasti kaikki olisi paremmin, vaikkei se tietenkään pidä paikkaansa. Välillä kaipaan kyllä ihan aidostikin kotia ja perhettä ja erityisesti ihanan rauhallisia kesä-lauantaita, jolloin saunan jälkeen grillataan kuistilla. Mutta kyllä ulkomailla seikkailussakin on puolensa :)
3. seikkaileminen
Jos itseltäni kysytään, en ole kovin jännittävä tai varsinkaan spontaani ihminen. Mutta tarkemmin ajateltuna oon kuitenkin päätynyt monesti seikkailemaan. Erityisesti Ranskassa :D
Ensimmäinen seikkailu oli sellaiseksi tarkoitettukin. Kymmenen päivän vaellus keskellä Ranskan maaseutua ilman etukäteistietoja reitistä tai sijainnista tai yhtään mistään, ilman puhelinta ja viiden euron päiväbudjetilla. Päästessäni mukaan tälle reissulle olin onneni kukkuloilla (kertonee jotain minusta), enkä ole ikinä ollut yhtä tyytyväinen mistään päätöksestäni.
Vaikka arvostankin suuresti sellaisia asioita kuin sisävessa, juokseva lämmin vesi ja pehmeä sänky puhtailla vuodevaatteilla, on välillä ihan virkistävää elää alkukantaisesti. Kun ei viikkoon ole päässyt kunnolla pesulle, tuntuu lämmin suihku maailman ihanimmalta luksukselta!
Ja ihan toinen lukunsa on sitten nämä seikkailut, joita tunnun vetävän puoleeni magneetin lailla, niin kuin kämppikseni eilen totesi. Eilen mun kanssa samaan ratikkaan tuli kauhea lauma poliiseja, jotka vei aseella uhaten jonkun miehen sieltä ulos. Huisia!
4. punaviini
Punaviini on hyvää <3 Tosin niin on valkoviini, roseeviini ja kuohuviinikin :D Viime talvena kehitin itselleni addiktion punaviinin ja salmiakin yhdistelmään, mutta nyt kun jälkimmäinen aika harvinainen herkku, olen siirtynyt nauttimaan viinini sivistyneesti aterian kanssa. Viime aikoina oon kyllä juonut lähinnä valko- ja roseeviiniä, niissä kun on se etu, että ne nautitaan viileinä :) Mutta mikään ei voita punaviiniä työnteon vauhdittajana! (tämänkin opin yliopisto-opintojeni ohessa aivan lyömättömältä - niin hyvässä kuin huonossakin - professoriltamme)
5. opiskelu
Opiskelu on nyt vähäksi aikaa tauolla. Ja huomaan, kuten joka vuosi, että vaikka suunnilleen maaliskuussa olen ihan valmis hylkäämään ikuisiksi ajoiksi oppimispäiväkirjat ja esseet ja tentit, niin heinäkuun lopulla jo polttelee valita seuraavan vuoden kursseja. Joudun muistuttamaan itseäni joka päivä, että nyt olen oikeissa töissä ja jatkan vielä syys-, loka- ja marraskuussakin. Varmaan kummallista.
Lisäksi tuntuu hiukan ankealta, että ensi vuonna, kun palaan takaisin rakkaaseen yliopistooni, kaikki hauskat ja jännittävät kurssit on tehty ja jäljellä on vain GRADU. Siinä sitten varmasti hypin riemusta ja innostuksesta… Onneksi on kielikeskus ja yliopistoliikunta. Ja kaverit ja kahvilat ja punaviini <3 Ja mitä luultavimmin keksin vaikka tehdä unkarista aineopinnot ja ilmoittautua johonkin randomiin sivuainekokonaisuuteen, ihan vain pitkittääkseni opiskeluaikaani…
Ja haaveilen myös jo nyt tekeväni tulkkauksen maisterin tämän kaiken päälle :)
Nyt lopetan, koska ihan varmasti kiviäkin kiinnostaa lukea tätä vuodatusta! Jos joku muu haluaa osansa tästä, niin:
Comment to this post, and I will list five things I associate with you. They might make sense or they might be totally random. Then post that list, with your commentary, to your LJ (or just add a reply back at me). Other people (including me~) can get lists from you, and the meme merrily perpetuates itself.
Eilen pidin leffaillan ja tein töitä. Kaksi kärpästä yhdellä iskulla! Katsoin siis leffan, joka mun pitää kääntää ensi viikolla, ja se oli jopa hyvä.
Tänään oon valmistautunut ensi viikon hulluun työrupeamaan ostamalla koko viikoksi ruokaa (kolme jättikassillista, tunsin itseni kunnon perheenäidiksi taapertaessani niiden kanssa kotiin). Lisäksi kävin ostamassa lenkkarit, koska ilmottauduin kuntosalille (jep…), ja vähän kissan tarvikkeita, koska pikku Magnus saapuu jo parin viikon päästä uuteen kotiinsa <3 Vielä pitäisi jaksaa imuroida ja pestä pyykkiä ja laittaa ruokaa ja tehdä vähän töitä. Rentouttavia nämä viikonloput…
Nyt yritän toipua päivän koettelemuksista katsomalla Hercule Poirotia (ihan oikeasti ranskaksi!), juomalla kahvia ja syömällä jännittävää kakkua, jonka aineksista en osaa sanoa muuta kuin että alla on torttupohja ja päällä vähän suklaata. Muuten melko arvoituksellista. Mutta hyvää.
Lykkään nyt vielä vähän ikäviä velvollisuuksia ja kirjoitan sanoista, jotka sain Hannalta :)
1. vieraat kielet
Vieraat kielet on kiehtonut mua ihan älyttömästi pienestä asti. Silloin joskus kun ensimmäisen kerran kuulin jonkun puhuvan muuta kuin suomea (varmaan joskus Ruotsin-laivalla), en voinut mitenkään käsittää, miten ne ihmisraukat osasivat ajatella, kun eihän ne osaa suomea! Tykkäsin hirveästi leikkiä “ulkomaalaisia” siskoni kanssa, ja me käytiin pitkiä keskusteluja siansaksaksi. Äitillä ja isillä on varmaan ollut hauskaa…
Ala-asteella englanti oli ihan käsittämätöntä ja ranskasta ymmärsin, jos mahdollista, vielä vähemmän. Itsellenikin on edelleen melkoinen mysteeri, mistä innostukseni kieltenopiskeluun silloin syntyi ja miten motivaatio ei ole sittemmin kuollut… Ruotsn opiskelun myötä kaikki sitten äkkiä loksahti paikoilleen. Mulla oli sellainen olo, että osasin jo kielen, mutta että se piti vain palauttaa mulle mieleen. Samalla sitten opin sellaisia pieniä juttuja kuin vaikka substantiivin suvut (jotka siihen mennessä olin ranskan kokeissa kirjaimellisesti arponut, kun en tiennyt, mitä ne oli :D) tai että prepositioistakin on jotain iloa.
Mun mielestä kaikki kielet kuulostaa hauskoilta (hollanti ja arabia on kyllä vähän siinä rajoilla, ne kuulostaa lähinnä kivuliailta) ja aina kun kuulen uuden kielen, haluaisin osata puhua sitä. Tällä hetkellä elämäni on hiukan vaikeaa, kun työpaikalla on kolmentoista eri kielen äidinkielisiä puhujia…
Taidanpa olla omalla alallani. Ja taidanpa lakata paasaamisen, vielä neljä kohtaa jäljellä :D
2. koti-ikävä
Koti-ikävä on aika jatkuva olotila ulkomailla. Valitettavasti kotona iskee samantien kaukokaipuu, eli missään ei ole ihan täysin hyvä. Koti-ikävä tulee ja menee ja riippuu ihan kokonaan yleisestä olotilasta. Jos masentaa muutenkin, niin aika helposti tulee sellainen olo, että kotona varmasti kaikki olisi paremmin, vaikkei se tietenkään pidä paikkaansa. Välillä kaipaan kyllä ihan aidostikin kotia ja perhettä ja erityisesti ihanan rauhallisia kesä-lauantaita, jolloin saunan jälkeen grillataan kuistilla. Mutta kyllä ulkomailla seikkailussakin on puolensa :)
3. seikkaileminen
Jos itseltäni kysytään, en ole kovin jännittävä tai varsinkaan spontaani ihminen. Mutta tarkemmin ajateltuna oon kuitenkin päätynyt monesti seikkailemaan. Erityisesti Ranskassa :D
Ensimmäinen seikkailu oli sellaiseksi tarkoitettukin. Kymmenen päivän vaellus keskellä Ranskan maaseutua ilman etukäteistietoja reitistä tai sijainnista tai yhtään mistään, ilman puhelinta ja viiden euron päiväbudjetilla. Päästessäni mukaan tälle reissulle olin onneni kukkuloilla (kertonee jotain minusta), enkä ole ikinä ollut yhtä tyytyväinen mistään päätöksestäni.
Vaikka arvostankin suuresti sellaisia asioita kuin sisävessa, juokseva lämmin vesi ja pehmeä sänky puhtailla vuodevaatteilla, on välillä ihan virkistävää elää alkukantaisesti. Kun ei viikkoon ole päässyt kunnolla pesulle, tuntuu lämmin suihku maailman ihanimmalta luksukselta!
Ja ihan toinen lukunsa on sitten nämä seikkailut, joita tunnun vetävän puoleeni magneetin lailla, niin kuin kämppikseni eilen totesi. Eilen mun kanssa samaan ratikkaan tuli kauhea lauma poliiseja, jotka vei aseella uhaten jonkun miehen sieltä ulos. Huisia!
4. punaviini
Punaviini on hyvää <3 Tosin niin on valkoviini, roseeviini ja kuohuviinikin :D Viime talvena kehitin itselleni addiktion punaviinin ja salmiakin yhdistelmään, mutta nyt kun jälkimmäinen aika harvinainen herkku, olen siirtynyt nauttimaan viinini sivistyneesti aterian kanssa. Viime aikoina oon kyllä juonut lähinnä valko- ja roseeviiniä, niissä kun on se etu, että ne nautitaan viileinä :) Mutta mikään ei voita punaviiniä työnteon vauhdittajana! (tämänkin opin yliopisto-opintojeni ohessa aivan lyömättömältä - niin hyvässä kuin huonossakin - professoriltamme)
5. opiskelu
Opiskelu on nyt vähäksi aikaa tauolla. Ja huomaan, kuten joka vuosi, että vaikka suunnilleen maaliskuussa olen ihan valmis hylkäämään ikuisiksi ajoiksi oppimispäiväkirjat ja esseet ja tentit, niin heinäkuun lopulla jo polttelee valita seuraavan vuoden kursseja. Joudun muistuttamaan itseäni joka päivä, että nyt olen oikeissa töissä ja jatkan vielä syys-, loka- ja marraskuussakin. Varmaan kummallista.
Lisäksi tuntuu hiukan ankealta, että ensi vuonna, kun palaan takaisin rakkaaseen yliopistooni, kaikki hauskat ja jännittävät kurssit on tehty ja jäljellä on vain GRADU. Siinä sitten varmasti hypin riemusta ja innostuksesta… Onneksi on kielikeskus ja yliopistoliikunta. Ja kaverit ja kahvilat ja punaviini <3 Ja mitä luultavimmin keksin vaikka tehdä unkarista aineopinnot ja ilmoittautua johonkin randomiin sivuainekokonaisuuteen, ihan vain pitkittääkseni opiskeluaikaani…
Ja haaveilen myös jo nyt tekeväni tulkkauksen maisterin tämän kaiken päälle :)
Nyt lopetan, koska ihan varmasti kiviäkin kiinnostaa lukea tätä vuodatusta! Jos joku muu haluaa osansa tästä, niin:
Comment to this post, and I will list five things I associate with you. They might make sense or they might be totally random. Then post that list, with your commentary, to your LJ (or just add a reply back at me). Other people (including me~) can get lists from you, and the meme merrily perpetuates itself.
