Mun ei todellakaan pitänyt tulla tänne nyt vaan huomenna paremmalla
ajalla, mutta kun väsyttää ja on ihan kamala pissahätä niin en voi
keskittyä esim lukemiseenkaan. Taru on suihkussa enkä pääse vessaan ja
hammaspesulle enkä voi siis mennä vielä nukkumaan argh!
Oli
kamalan rankkaa palata takaisin kouluun, vaikka mun tän viikon pisin
päivä olikin eilen, kun mulla oli peräti kaksi tuntia koulua... Tän
viikon luennoista yli puolet on peruttu, kun meidän opettajat lähti
hummaamaan (virallisesti työmatkalle) Montrealiin. Kyllä mun mielestä
silti on ihan oikeutettua olla aivan kuolemanväsynyt jo tiistaina:SSS
Asiaan voi vaikuttaa myös se, että toisin kuin viime viikolla, oon taas
koko ajan menossa ja sitten eilisten kuoroharjoitusten jälkeen nukuin
koko yön kamalan levottomasti ja heräilin vähän väliä toteamaan, että
kyllä, edelleenkin mulla soi päässä Schlagt Künstler die Pauken.
Vähemmästäkin tulee hermoraunioksi. Onneksi huomenna pääsee the Crashin
keikalle, saa ainakin jotain huomattavasti laadukkaampaa päähän soimaan
kuin kuorosovitus saksankielisestä juomalaulun tapaisesta...
Meillä
oli tänään ensimmäistä kertaa simultaanitulkkausta, jota oon odottanut
jo pitkään kauhun ja innostuksen sekaisin tuntein. Tänään ei tosin
päästy vielä ihan asiaan, vaan harjoiteltiin vain toistamalla opettajan
puhetta samaan aikaan kun kuunteli sitä, ensin ranskaksi ja sitten
suomeksi. Taivas vain tietää mitä itse tulkkauksesta tulee, kun tuokin
osoittautui lähes mahdottoman vaikeaksi yksinkertaisille
insinöörinaivoilleni. Voitte kokeilla itse miten kivaa on puhua
tietämättä onko omassa puheessa lainkaan intonaatiota tai tulevatko
tavut ulos suusta oikeassa järjestyksessä:SSS Ja tää ei oikeastaan ollut
niin tärkeä juttu, että olisin halunnut kirjoittaa siitä tänne, mutta
olisi vain ollut niin kivaa osoittautua kerrankin luonnonlahjakkuudeksi
jossain. Varsinkin kun tykkään tulkkaamisesta oikeastaan aika paljon...
Se vaatii kamalasti keskittymistä mutta on omalla tavallaan tosi
palkitsevaakin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti