torstai 1. joulukuuta 2011

Sairasta

Heräsin eilen kuin jyrän alle jääneenä. Ääni kulki vain vähän pihisten, kun kehuin Magnusta, joka kerrankin nukkui koko yön kaikessa rauhassa. (Olin kuin ylpeä äiti, mun pikku piltti osaa nukkua niin kuin isot lapset :D) Viime päivien mystinen jalkojen ja nivelten kolotus selittyy siis ihan tavallisella flunssalla. Jihuu.

(aion aloittaa lääkitsemisen chartreusella, jos ei tehoa, kaapista löytyy myös unicumia. varo vaan tyhmä flunssa!)

Tämä johtaakin ah niin oivasti toiseen päivän polttavaan aiheeseen, eli mutuelliin, joka mun pitäisi hankkia nyt kun vihdoin kuulun Ranskan sosiaaliturvan piiriin. Mutelle on jonkinlainen sairasvakuutuksen tapainen, paitsi että sen funktio on ainoastaan täydentää sosiaaliturvaa.
Eli käytännössä esimerkiksi lääkärikäynnistä, jonka hinnaksi on määritelty muistaakseni 23 euroa, sosiaaliturva korvaa 70 % ja mutuelle (tai potilas, jos ei ole mutuellia) loput 30 %. Nopean laskutoimituksen jälkeen maksettavaa jää siis alle 7 euroa. Ei mikään päätähuimaava summa, ja jos sattuu olemaan onnekas, eikä sairasta, melkein kannattaa itse vain suoraan maksaa tuo 7 euroa kuin maksaa mutuelliin 20-30 € kuussa siitä ilosta, että ylimenevä osa korvataan.

Toisaalta sitten jos sattuu sairastumaan pahasti tai joutuu onnettomuuteen tms (ja täällä taas taikauskoisena syljeskelen pitkin seiniä, kun tuntuu pirujen maalailulta tällaisen kirjoittaminen), voi ihan lämmittää mieltä, että kaikki sairaskulut korvataan automaattisesti. Pessimistinen puoleni taitaa siis voittaa, ja otan mutuellin.

Seuraavaksi on sitten vuorossa valinta: minkä niistä sadoista edullisista ja kaikenkattavista tarjouksista ottaisin? Pieni toivonkipinä herää mielessäni… Voisi nimittäin olla ihan kiva vaihtaa silmälaseja! Että jos ottaisi sellaisen, joka korvaa optikko- ja silmälääkärikulut? Muiden kulujen kanssa kun olen aika perusjannu, en normaalisti syö hirveämmin lääkkeitä, hampaat on ihan kohtalaisessa kunnossa ja olen harvoin missään flunssaa vakavammassa taudissa. *koputtaa puuta*

Mutta mutta. Silmälasit maksaa noin parisataa euroa (ainakin omani on tähän asti maksaneet). Jos haluan mutuellin, joka korvaa edes osan tästä summasta, joudun maksamaan 10-15 euroa kuussa enemmän kuin jos ottaisin tavallisen mutuellin (joka siis korvaa mm. lääkäri- ja hammaslääkärikäynnit, spesialistin konsultoinnit, lääkkeet, mahdollisen sairaalareissun jne), enkä silti saisi vielä läheskään kattavaa korvausta rilleistä. Eilen saamani arvion mukaan 150 euron kakkuloista saisi noin 35 euroa korvausta. Ei sitten :(

(Sitä paitsi opin juuri pari päivää sitten, että jos haluaa ylipäätään hankkia silmälasit tai vaihtaa niitä, pitää ensin käydä silmälääkärillä, joka tekee lähetteen optikolle. Monimutkaistako? Ehei… Jonotusaika melkein kenelle tahansa silmälääkärille on sitä paitsi samaa luokkaa kuin YTHS:n hammashoitoon.)

Luulen siis tyytyväni ehkä siihen kaikkein halvimpaan perusmalliin. Hankalalta tällainen jatkuva sättääminen ja paperisodan käyminen toki tuntuu, mutta toisaalta, ainakin jos Wikipediaa on uskominen, on ranskalainen terveydenhuolto rankattu maailman parhaaksi. Mitäs siihen sanotte?

Tämän päivän olotila on uhkaavasti sellainen, että pian pääsen testaamaan näitä maailman parhaita palveluita ihan omakohtaisesti. Nieleminen, haukottelu, yskiminen ja puhuminen sattuu ihan sairaasti, ja mulla on aika hemaiseva puhelinpalvelijan ääni. Lovely.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti