Brrrhh,
Grenobleenkin on saapunut syksy, ja mä palelen..! Aamuisin lämmintä ei
ole kuin ihan muutama aste plussan puolella, ja tällaisina päivinä kun
aurinkoa ei näy, mun huone ei lämpene lainkaan… Ulkona ilman lämpötila
on nyt päivällä varmaan reilustikin kymmenen astetta, mutta
valitettavasti sisällä jäädään samoihin lukemiin :/ Lämmittelen
epätoivoissani (neljä paitaa, sukkahousut, kotihousut ja villasukat
päälläni) milloin teekupin, milloin tietokoneen lämmössä…
Tällä
viikolla on ollut vähän hiljaisempaa, melkein jopa tylsää. Ehkä ihan
hyväkin ottaa vähän rauhallisemmin, mutta alan kyllä vähitellen kaivata
taas toimintaa. Lauantaina on sentään ohjelmassa vaellus Vercorsiin, ja
huomenna täytyy varmaan käydä ostoksilla. Tarvitsen lämpimiä
vaatteita!!!
Ai
niin, en vielä kertonutkaan lauantai-illasta! Kyseessä oli Maximen
edellisen harjoittelupaikan työntekijöiden illanvietto quebeciläisen
Alexin luona toisella puolen kaupunkia. Paikalla oli meidän lisäksi
kaksi ranskalaista tyttöä, viisi kolumbialasta, kaksi japanilaista sekä
yksi englantilainen – erittäin sekalainen seurakunta siis :)
Aperitiivien lomassa valmistettiin guacamolea ja tanssittiin
lattaritansseja, ja vihdoin pöytään käytiin vasta joskus puoli
yhdentoista maissa. Mua ehkä ihan vähän väsytti loppuviikon seikkailut,
mutta selvisin kuitenkin ruokailusta ja ranskankielisestä keskustelusta
niiden kahden (ei niin kovin sujuvasti ranskaa puhuvan) japanilaisen
kanssa ihan kunnialla. Ruuan jälkeen kun tanssi jatkui, olo alkoi olla
sellainen, etten enää pysy tolpillani, ja onneksi Maximekin halusi
lähteä ajoissa. Tai no ajoissa ja ajoissa, olin kotona puoli kaksi :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti