Annecy tai kavereiden kesken Anssi tai miksei
myös Alppien Venetsia oli uskomattoman kaunis kaupunki! Onneksi sää
suosi meidän retkeä, koko viikonlopun paistoi aurinko kirkkaalta
taivaalta ja aamun sumun hälvettyä lämpötila kohosi nopeasti yli +25
asteen. Ahh, mitä herkkua lokakuussa <3
Lauantaina me käytiin veneretkellä järvellä ihastelemassa kirkkaan turkoosia vettä, syötiin pitkä ja perusteellinen lounas sekä herkkujätskiä, ruokittiin joutsenia, ja ostosteltiin vähän.
Sunnuntaina ohjelmassa oli pakollisen croissant-aamiaisen sekä paikallisen sunnuntaitorin koluamisen jälkeen pyöräretki järven rantaa pitkin. Liikkeellä oli älyttömästi muitakin, ja Maximea ahdisti (ja mä kuulemma pyöräilin liian lujaa, hehe), mutta leuto tuuli ja upeat maisemat kompensoivat pieniä puutteita.
(NOLO SORMI, kännykällä on vaikea kuvata :))
Annecy vaikutti oikeastaan liian täydelliseltä paikalta ollakseen totta. Ympärillä kohoavat Alpit, eli vaeltamaan ja laskettelemaan ja kesällä hellettä pakoon pääsee helposti. Kaupungin vieressä levittäytyy yksi Keski-Euroopan puhtaimmista järvistä, jossa voi uida, veneillä, kalastaa… Maisemat on upeat ja vanha kaupunki idyllinen.
Mutta (aina on mutta!) kaikista edellämainituista syistä hinnat tuolla ovat myös pilvissä. Asuntojen, ravintoloiden, kauppojen, ihan kaiken. (Tässä ehkä näkyy myös ihan lähituntumassa sijaitseva Sveitsin raja?) Bongailtiin Maximen kanssa asuntoilmoituksia (EI vakavissamme) ja olishan sieltä puolella miljoonalla irronnut vaikka mitä :D Laskettiin, että joku pikkuinen laho mökki voitaisiin saada kolmen vuoden säästökuurin jälkeen, jos ei sinä aikana esim. ostettaisi ruokaa tai maksettaisi vuokraa. Ihan hyvä suunnitelma mun mielestä!
Toinen ikävä juttu oli valtava turistimassa. Sama ongelma on varmasti kaikissa etelän rannikkokaupungeissa Ranskassa - mutta Annecyssa turistikausi kestää vuoden ympäri… Jo kahden päivän oleilun aikana luoviminen jatkuvassa päämäärättömästi lompsivassa laumassa alkoi tuskastuttaa, joten tuskin voisin tuolla asuakaan (tällä on ainakin hyvä lohduttautua, kun säästöt ei riitä omaan taloon järven rannalla :D).
Reissusta jäi hyvä mieli, ja nyt vain odottelen seuraavaa :)
Tänä viikonloppuna en näe monsieur’ta, kun meidän keskinäinen kommunikointi viikolla ei aina ihan toimi (…) ja herra oli varannut menomatkansa Milanoon työmatkalle luullen että mä tulen sinne kylään. Juna lähtee siis Dolesta, eikä se sen takia voi lähteä Grenobleen yhdeksi päiväksi. Mulla taas on syksyn eka partiokokous, joten en voi lähteä täältä mihinkään. Hohhoi.
Nyt aion nauttia vapaaillasta käymällä lämpimässä suihkussa ja katsomalla Private Practicea ja Mad Meniä suklaan ja baileysin kanssa. Moikka!
Lauantaina me käytiin veneretkellä järvellä ihastelemassa kirkkaan turkoosia vettä, syötiin pitkä ja perusteellinen lounas sekä herkkujätskiä, ruokittiin joutsenia, ja ostosteltiin vähän.
Sunnuntaina ohjelmassa oli pakollisen croissant-aamiaisen sekä paikallisen sunnuntaitorin koluamisen jälkeen pyöräretki järven rantaa pitkin. Liikkeellä oli älyttömästi muitakin, ja Maximea ahdisti (ja mä kuulemma pyöräilin liian lujaa, hehe), mutta leuto tuuli ja upeat maisemat kompensoivat pieniä puutteita.
(NOLO SORMI, kännykällä on vaikea kuvata :))
Annecy vaikutti oikeastaan liian täydelliseltä paikalta ollakseen totta. Ympärillä kohoavat Alpit, eli vaeltamaan ja laskettelemaan ja kesällä hellettä pakoon pääsee helposti. Kaupungin vieressä levittäytyy yksi Keski-Euroopan puhtaimmista järvistä, jossa voi uida, veneillä, kalastaa… Maisemat on upeat ja vanha kaupunki idyllinen.
Mutta (aina on mutta!) kaikista edellämainituista syistä hinnat tuolla ovat myös pilvissä. Asuntojen, ravintoloiden, kauppojen, ihan kaiken. (Tässä ehkä näkyy myös ihan lähituntumassa sijaitseva Sveitsin raja?) Bongailtiin Maximen kanssa asuntoilmoituksia (EI vakavissamme) ja olishan sieltä puolella miljoonalla irronnut vaikka mitä :D Laskettiin, että joku pikkuinen laho mökki voitaisiin saada kolmen vuoden säästökuurin jälkeen, jos ei sinä aikana esim. ostettaisi ruokaa tai maksettaisi vuokraa. Ihan hyvä suunnitelma mun mielestä!
Toinen ikävä juttu oli valtava turistimassa. Sama ongelma on varmasti kaikissa etelän rannikkokaupungeissa Ranskassa - mutta Annecyssa turistikausi kestää vuoden ympäri… Jo kahden päivän oleilun aikana luoviminen jatkuvassa päämäärättömästi lompsivassa laumassa alkoi tuskastuttaa, joten tuskin voisin tuolla asuakaan (tällä on ainakin hyvä lohduttautua, kun säästöt ei riitä omaan taloon järven rannalla :D).
Reissusta jäi hyvä mieli, ja nyt vain odottelen seuraavaa :)
Tänä viikonloppuna en näe monsieur’ta, kun meidän keskinäinen kommunikointi viikolla ei aina ihan toimi (…) ja herra oli varannut menomatkansa Milanoon työmatkalle luullen että mä tulen sinne kylään. Juna lähtee siis Dolesta, eikä se sen takia voi lähteä Grenobleen yhdeksi päiväksi. Mulla taas on syksyn eka partiokokous, joten en voi lähteä täältä mihinkään. Hohhoi.
Nyt aion nauttia vapaaillasta käymällä lämpimässä suihkussa ja katsomalla Private Practicea ja Mad Meniä suklaan ja baileysin kanssa. Moikka!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti