perjantai 25. tammikuuta 2013

Luku yksi, eli kertomus tammikuisesta apatiasta ja graduahdistuksesta sekä päätä ja häntää vailla olevia parhaita selkäpaloja

Kamala jumitusviikko takana. Tai melkein jo kaks… Kävin viime viikolla poistattamassa ensimmäisen erän viisaudenhampaita (tätä edelsi graduseminaari, melko mieltäylentävä päivä), minkä jälkeen pari päivää meni ihan rötväämiseksi, kun tunsin oloni niin sairaaksi! Jotenkin putki vaan jäi vähän päälle. Uhosin gradusemmassa proffalle, että saan kyllä tutkimusmetodini soveltamiskuntoon tähän viikkoon mennessä. Onhan se periaatteessa ajatuksen tasolla valmis, mutta monia pieniä yksityiskohtia pitäi hioa. Kuten se, mistä löydän sopivia tutkimushenkilöitä. Ideoita, anyone? Tällä hetkellä mulla on ideana yrittää rekrytoida naapureita, mutta pelkään, etten saa tarpeeks isoa joukkoa vapaaehtoisia kasaan, tai ettei ryhmistä tulis tarpeeksi tasaiset. Aaaaaah, nyt mä rupesin miettiin tätä, enkä varmaan saa nukuttua tänä(kään) yönä. Greit.

Aurinko paistaa taas, ja Tampere on niiiiiin kaunis <3 Siksi saatte jälleen nauttia näistä taidokkaista talvikuvistani, joista kamera tuntuu kävelyretkillä täyttyvän ihan itsestään. Eksyin eilen Pispalaan jaloittelemaan ja kävelin järvenrantaan nauttimaan valosta ja lämmöstä, koska 15 pakkasasteesta huolimatta aurinko lämmitti vähän ihan oikeesti! Ei enää pitkä aika kesään, eihän? (En pidä keväästä, joten odotan suosiolla suoraan kesää…)

Oon taas viime päivinä hihitellyt itsekseni Aamulehteä lukiessani. Kyl Tampere on vaan niin mahti paikka asua! Viime viikon Morossa uutisoitiin autossaan Pyynikillä asuvasta Seposta, jolle olikin sitten viikossa löytynyt koti. Lisäksi Sepon auton ikkunalasi oli korjattu ilmaiseksi ja joku täti oli käynyt viemässä karjalanpiirakoita. Hianoo. Myös tämä juttu ylitti tänään uutiskynnyksen………

Kyllä välillä myös tyhmyys tiivistyy, eipä silti. Viime viikkoina Aamulehdessä on käyty kiivasta keskustelua laduilla kävelemisestä. Eiks se nyt oo itsestään selvää, että ladut on ihan johonkin muuhun tarkoitukseen tehty?! Mut selkeestikään ei, koska ihmiset puolustaa tätä “kansalaisoikeuttaan” (ööh, mistä lähtien ilkivalta on ollut kansalaisoikeus?) kynsin ja hampain. Ärsyttää. Ihmiset on nykyään ihan kamalan itsekkäitä (toisin kuin minun nuoruudessani :D).

Oon taas koukuttunut täysin Iholla-sarjaan. Tällä kertaa kukaan niistä hahmoista ei edes ihan kamalasti ärsytä, paitsi ehkä se Marketta. Ja Johannakin vähän, kun se on niin semmonen lässy (no okei, ei melkein kukaan, vaan kaks viidestä :D). Oon kuitenkin miettinyt, mitä pitää mielessä liikkua siinä vaiheessa kun sarjaan lähtee mukaan. Mä en ainakaan pystyis olemaan luonnollisesti, jos tietäisin että kaikki päätyy miljoonan ihmisen katsottavaksi. Sinänsä mun elämässä ei tapahdu mitään, et olis kohtuu tylsä ohjelma joka tapauksessa…

Ah, olipa taas järkevä ja varmasti huippukiinnostava merkintä. Tätä tää nyt vaan on :D

Pitää vielä lopuks vähän keulia näillä:

Leipaisin tuossa illalla ihan ilman ohjetta ja vieläpä kuivahiivalla (jolla en ikinä onnistu kohottamaan mitään, paitsi näköjään tänään) tämmösiä sämpyliä. Nam nam! Oonhan vähän tällainen regular housewife…

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti