Ekaksi loman alkupään kuvia!
Maisemia junan ikkunasta
Team Grenoble Barcelonan katolla (ja oikeasti aika hienoa, että käytin kymmenen asteen lämmössä samaa takkia ja kaulahuivia kuin joululomalla Suomessa...)
Lempipaikkani koko kaupungissa, Parc Güell
Rannalla
Random-mammutti kaupunginpuistossa
Viimeisinä päivinä Barcelonassa nähtävyyksien kiertäminen alkoi käydä työstä. Sagrada Familia oli iso pettymys – kalliit liput eikä oikeastaan sen kummempaa nähtävää kuin rakennustelineitä ja kaavapiirustuksia – ja muutaman päivän maratonkävelyiden jälkeen tennarit alkoivat hiertää pahasti. Ratkaisu ongelmaan oli onneksi lähellä, ja tiistaina ja keskiviikkona syvennyttiinkin pitkien ja perusteellisten lounaiden lisäksi Barcelonan shoppailumahdollisuuksiin. Tarjontaa olisi riittänyt vaikka toista viikon lomaa varten, ja mikä parasta Espanjassa oli edelleen rebaixos! Ostin kengät, pari puseroa ja neuletunikan ihanasta värikkäästä Desigual-kaupasta, johon rakastuttiin Mikeyn kanssa kumpikin…
Amerikkalaisten lähdettyä hostelliin kirjautui sisään kaksi australialaista reppureissaajaa, Maddie ja Margot. Tiistaina illalla Alessia paritti meidät syömään yhdessä (mulla ja Mikeylla oli missiona päästä syömään tapaksia), ja joukkoon liittyi lisäksi kiinalais-britti liikemies Jimmy ja hostellissa viimeistä iltaa viettävät kolme puolalaista. Kun me saavuttiin Alessian neuvomaan paikkaan, sieltä löytyi pieni ravintola, jossa jono ulottui ovelle asti. Mua vähän epäilytti tunkea sisään koko kahdeksan hengen joukon voimin, mutta YLLÄTYS: Alessia oli myös varannut meille pöydän ja me päästiin jonon ohi yläkertaan yksityiseen huoneeseen. Todella VIP-olo! Me tilattiin viiniä koko joukkiolle, ja Jimmy ilmoitti tarjoilijalle että haluaisimme tapaksia. Me odotettiin ruokalistoja, mutta pöytään saapuikin kymmenisen lautasellista ruokaa – ja miten hyvää ruokaa… Vieläkin kuola valuu kun ajattelen sitä ;) Puolilta öin korkattiin cava-pullo ja skoolattiin Margot’n 24. syntymäpäivälle. Ilta päättyi joskus yhden jälkeen valtavaan kakkulautaseen, ja kahden aikaan kömmittiin vuoteisiimme hostellilla. Viva España!
Koko porukka kuvassa! Mun vasemmalla puolella Margot ja oikealla Maddie.
Keskiviikkona, eli virallisena syntymäpäivänä, juhlatunnelma valtasi koko hostellin. Mirko kokkasi kanaa omalla italialaisella reseptillään koko jengille, johon vanhan porukan lisäksi oli liittynyt bulgarialainen Ivana (joka oli itse asiassa muuttamassa Barcelonaan ja asui hostellissa vain etsiäkseen asunnon), australialaiset Amy ja Patrick (jotka viettävät kevään Hollannissa opiskelijavaihdossa) sekä kaksi RUOTSALAISTA, joista toinen oli lisäksi joku entinen poppistara. Valitettavasti meni ihan kokonaan ohi mikä tyypin nimi on ja varsinkin se kohta illasta kun osa porukasta on katsonut joutubesta sen videoklippejä, joten ei mitään käryä minkä sortin julkkiksen kanssa olen juhlinut. Mutta oli kivaa puhua ruotsia – vaikka kyky sitten katosikin johonkin kun melutaso ja veren alkoholipitoisuus kohosivat…
Ja toinen ryhmäposetus, hostellin keittiöstä. Etualalla respatäti Beth sekä kyseinen poppistara. Ei kukaan tunnistais?
Illallisen jälkeen hostellin uusi reseptionisti, newyorkilainen Beth, neuvoi meidät lähimpään kivaan baariin (yritettiin ensin epätoivoisesti etsiä netin avulla, mutta ilmeisesti Espanjassa keskiviikko ei ole iso juhlailta, koska melkein kaikki paikat oli kiinni). Musiikki oli letkeää ja tanssittavaa, ja mikä parasta soitettiin livenä, joten ilta oli oikein onnistunut! Sinä yönä nukuin ehkä… neljä tuntia. Aamulla piti lähteä junalle jo kahdeksan aikaan, ja hyvästit Barcelonalle ja hostellille olivat haikeat – erityisesti kun päivä valkeni ensimmäistä kertaa koko loman aikana täysin pilvettömänä ja jo kahdeksalta ilma oli selkeästi lämmin. :(
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti