perjantai 9. huhtikuuta 2010

Kadonneen muistitikun muistolle

Viikko sitten tulin tänne itkemään erästä surullista tapahtumaa, mutta sitten kesken merkinnän tietokone meni jumiin ja sitten alkoi britticivin luento jonka jälkeen kaikki onkin jälleen kerran ollut sellaista hulinaa etten ennen tiistaita ehtinyt uudestaan nettiin ja tänään vasta tänne... Vilma ja sen kaveri Iida tuli vierailulle, vietettiin Kaisan synttäreitä, sain ehkä töitä ja nyt yritän keksiä mitä kivaa ja neroa keksisin lomaksi (joka on ENSI VIIKOLLA apua!). Mutta tästä kaikesta lisää ensi merkinnässä. Tässä alla siis viime viikkoinen tragedia:

Mun muistitikku varastettiin, yhyhyy :((( Sinne meni mun maîtrise de la langue -kurssin projektin muistiinpanot - ei kun aloittamaan uudestaan alusta... Miksi miksi MIKSI joku haluaa viedä mun muistitikun - ne maksaa kaupassa alle kympin, mulle ne kaikki kadonneet tiedostot oli paljon arvokkaampia, grrrh! Olihan se toki söpö ja turkoosi ja sillain... Maxime nauroi mulle, kun soitin sille tiistai-iltana itkeäkseni tätä surullista tapahtumaa ja halusi tietää pitääkö sen ostaa mulle uusi vaaleanpunainen. Aina yhtä empaattinen :| Sitten se nauroi vielä enemmän kun kysyin haluaako se osallistua mun ja mun kavereiden kanssa lauantaiaamuna pääsiäisen perinteiseen munaralliin. Ensinnäkin mun piti vääntää sille rautalangasta munarallin idea, kun ei se ole ressukka ikinä päässyt tällaisesta ilosta osalliseksi. Ja sitten se vaan nauroi lisää ja sanoi että oon ihan pimeä. Voi mun elämä...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti