Lomanjälkeisestäkin maanantaista voi kaiketi
selvitä. Vielä ainakin henki pihisee, eikä vanne kiristä liikaa päätä.
20 000 sähköpostia ja aivojen syväjäätyminen pohjolan pakkasissa eivät
olleet hyvä yhdistelmä tämän viikon alkuun.
Mut kyl tää tästä. Salmiakin ja punaviinin voimalla - samassa paketissa niin kotimaa kuin asuinmaakin :)
Nyt en kykene vielä kirjoittamaan mitään järkevää lomasta. Nostan
hattua kaikille maailmanmatkaajille ja reppureissaajille (esimerkiksi
sisarelleni),
kun jaksavat uudella innolla kohdata milloin mitäkin seikkailuita.
Mulle riitti eksotiikkaa ihan tutussa ja turvallisessa Tukholmassa,
Ruotsin laivalla ja koti-Suomessa, ja vikoina päivinä oli puhti poissa
eikä matkaaminen maittanut, vaikka olikin
ihan kivaa. Musta on tullut tällainen mukavuudenhaluinen kotikissa.
Ai miten niin tullut?
Mut oli Tukholma vaan niin kaunis, ja Suomeen oli kiva päästä. Ihan
oman säväyksen kaikkeen tuo se, kun saa esitellä jutut monsieur’lle ekaa
kertaa. Sekin rakastui kovin Tukholmaan ja intoili jo että siellä vielä
joku päivä asutaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti