Pitkä, ihana viikonloppu Grenoblessa on melkein takana. Vuoria oli jo ikävä! Ja kavereita.
Keskiviikkona rynnistin suoraan tänne saavuttuani partion vanhempainiltaan, ja sieltä matka jatkui tosiaan partiokaverin lattialle koisimaan. Torstaina ahdettiin Jeremiaksen pikkuinen Seat täyteen (takapenkkiä EI oltu suunniteltu kolmelle aikuiselle) ja huristeltiin departementin pohjoisosiin tarkistamaan leiripaikkaa.
Leireily ei ole täällä ihan samaa kuin Suomessa, missä melkein mihin vain metsään voi pystyttää maanomistajan luvalla leirin. Täällä partiolaiset leireilevät järjestäen melko urbaaneissa oloissa. Meidän kesäleiri pystytetään linnan takapihalla sijaitsevaan metsikköön (noin sata metriä kertaa 50 metriä), ja voidaan myös käyttää muurin takana aukeavaa peltoa leikkeihin ja aktiviteetteihin tarvittaessa. Lehmät pitää vaan häätää kauemmas… Mutta siis käytännössä ollaan melkein omistajien pihapiirissä, ja kylän kirkko (jonka kellot lyö onneksi sopivasti ruoka-aikoihin) sijaitsee noin sadan metrin päässä!
Käytiin samalla reissulla myös varoittamassa paikallista leipomoa, että tullaan sitten heinäkuun kahdella vikalla viikolla hakemaan noin 70 patonkia päivässä heiltä. Mies tiskin takana näytti kovin tyytyväiseltä :D
Muuten viikonloppu on sujunut kavereita tavaten, syöden ja rentoutuen. Yksi Maximen parhaista kavereista on lähdössä vuodeksi maailmaa kiertämään, joten koko niiden vanha kaveriporukka oli koossa sekä torstai- että perjantai-iltoina ensin ravintolassa ja sitten grillaillen Maximen vanhempien talon “välikerroksessa” (tämä talo on niin ihme paikka, ehkä pitäis joskus tästäkin kertoa vähän enemmän :P).
Eilen pääsin sitten näkemään omiakin kavereita, kun vietettiin koko iltapäivä Grenoblen keskustassa, ensin vetämällä sushiähkyt ravintolassa, jossa ruoka kulkee sellaisella linjalla, ja jatkamalla iltapäivän viettoa Jardin de villessa jätskibaarin terassilla. Oli ihanaa…!
Tänään iski vihdoin koko viikonlopuksi povattu ukkosmyrsky, joten tänään vietetään sisäpäivää. Monsieur on penkonut vanhojen tavaroiden varastojaan (täältä löytyy kaikennäköistä aina 80-luvun alkupuolelta asti…) ja kirmaa parin minuutin välein esittelemään mulle milloin mitäkin: miekkoja, hattuja, frisbeetä, otsalamppuja, paristolatureita, ja äsken mut pakotettiin ihailemaan sen kivikokoelmaa 90-luvulta… Seuraavaksi siirrytään ruokapöytään ja sitten katsotaan pari jaksoa Twin Peaksia. Illemmalla starttaa pohjoista kohti Maximen mobiili, jonka kyytiin tulee meidän ja kissan lisäksi kimppakyytiläiset Thomas, 12-v. sekä Carole, 48-v. :D
Bon dimanche!
*
p.s. kuvitus on aiemmasta partioviikonlopusta tänä keväänä.
Keskiviikkona rynnistin suoraan tänne saavuttuani partion vanhempainiltaan, ja sieltä matka jatkui tosiaan partiokaverin lattialle koisimaan. Torstaina ahdettiin Jeremiaksen pikkuinen Seat täyteen (takapenkkiä EI oltu suunniteltu kolmelle aikuiselle) ja huristeltiin departementin pohjoisosiin tarkistamaan leiripaikkaa.
Leireily ei ole täällä ihan samaa kuin Suomessa, missä melkein mihin vain metsään voi pystyttää maanomistajan luvalla leirin. Täällä partiolaiset leireilevät järjestäen melko urbaaneissa oloissa. Meidän kesäleiri pystytetään linnan takapihalla sijaitsevaan metsikköön (noin sata metriä kertaa 50 metriä), ja voidaan myös käyttää muurin takana aukeavaa peltoa leikkeihin ja aktiviteetteihin tarvittaessa. Lehmät pitää vaan häätää kauemmas… Mutta siis käytännössä ollaan melkein omistajien pihapiirissä, ja kylän kirkko (jonka kellot lyö onneksi sopivasti ruoka-aikoihin) sijaitsee noin sadan metrin päässä!
Käytiin samalla reissulla myös varoittamassa paikallista leipomoa, että tullaan sitten heinäkuun kahdella vikalla viikolla hakemaan noin 70 patonkia päivässä heiltä. Mies tiskin takana näytti kovin tyytyväiseltä :D
Muuten viikonloppu on sujunut kavereita tavaten, syöden ja rentoutuen. Yksi Maximen parhaista kavereista on lähdössä vuodeksi maailmaa kiertämään, joten koko niiden vanha kaveriporukka oli koossa sekä torstai- että perjantai-iltoina ensin ravintolassa ja sitten grillaillen Maximen vanhempien talon “välikerroksessa” (tämä talo on niin ihme paikka, ehkä pitäis joskus tästäkin kertoa vähän enemmän :P).
Eilen pääsin sitten näkemään omiakin kavereita, kun vietettiin koko iltapäivä Grenoblen keskustassa, ensin vetämällä sushiähkyt ravintolassa, jossa ruoka kulkee sellaisella linjalla, ja jatkamalla iltapäivän viettoa Jardin de villessa jätskibaarin terassilla. Oli ihanaa…!
Tänään iski vihdoin koko viikonlopuksi povattu ukkosmyrsky, joten tänään vietetään sisäpäivää. Monsieur on penkonut vanhojen tavaroiden varastojaan (täältä löytyy kaikennäköistä aina 80-luvun alkupuolelta asti…) ja kirmaa parin minuutin välein esittelemään mulle milloin mitäkin: miekkoja, hattuja, frisbeetä, otsalamppuja, paristolatureita, ja äsken mut pakotettiin ihailemaan sen kivikokoelmaa 90-luvulta… Seuraavaksi siirrytään ruokapöytään ja sitten katsotaan pari jaksoa Twin Peaksia. Illemmalla starttaa pohjoista kohti Maximen mobiili, jonka kyytiin tulee meidän ja kissan lisäksi kimppakyytiläiset Thomas, 12-v. sekä Carole, 48-v. :D
Bon dimanche!
*
p.s. kuvitus on aiemmasta partioviikonlopusta tänä keväänä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti