Masentaa tää romuläjä, jossa elän. Oon koko aamun siivonnut, luutunnut,
tiskannut, järjestänyt, heittänyt tavaraa pois... Haluaisin niin
kovasti, että voisin tehdä huoneestani sellaisen kuin haluan, mutta aina
vain olen tyytymätön johonkin. Kiitos Ikean kuvasto! Ja kiitos
naistenlehdet, mut on aivopesty, oon kulutusyhteiskunnan täydellinen
ruumiillistuma ja köyhänä eläminen on suolesta, argh!
Väsyttää, enkä osaa taaskaan olla itseni kanssa. Kaipaan kommuunieloa... :(
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti