sunnuntai 31. heinäkuuta 2011

Lauantai + sanoja

Tästä viikonlopusta taitaakin tulla ihan kiva, vaikken eilen vielä ollutkaan kovin vakuuttunut. Maxime jää maalle kirjoittamaan harjoitteluraporttiaan kahdeksi seuraavaksi viikonlopuksi, ja koska mullakin on paljon töitä, en näe mitään järkeä väsyttää itsenä istumalla kolme tuntia junassa vain mähöttääkseni sohvan nurkassa tietokone sylissä koko viikonlopun. Sitä voi harrastaa kotonakin.

Eilen pidin leffaillan ja tein töitä. Kaksi kärpästä yhdellä iskulla! Katsoin siis leffan, joka mun pitää kääntää ensi viikolla, ja se oli jopa hyvä.

Tänään oon valmistautunut ensi viikon hulluun työrupeamaan ostamalla koko viikoksi ruokaa (kolme jättikassillista, tunsin itseni kunnon perheenäidiksi taapertaessani niiden kanssa kotiin). Lisäksi kävin ostamassa lenkkarit, koska ilmottauduin kuntosalille (jep…), ja vähän kissan tarvikkeita, koska pikku Magnus saapuu jo parin viikon päästä uuteen kotiinsa <3 Vielä pitäisi jaksaa imuroida ja pestä pyykkiä ja laittaa ruokaa ja tehdä vähän töitä. Rentouttavia nämä viikonloput…

Nyt yritän toipua päivän koettelemuksista katsomalla Hercule Poirotia (ihan oikeasti ranskaksi!), juomalla kahvia ja syömällä jännittävää kakkua, jonka aineksista en osaa sanoa muuta kuin että alla on torttupohja ja päällä vähän suklaata. Muuten melko arvoituksellista. Mutta hyvää.

Lykkään nyt vielä vähän ikäviä velvollisuuksia ja kirjoitan sanoista, jotka sain Hannalta :)

1. vieraat kielet
Vieraat kielet on kiehtonut mua ihan älyttömästi pienestä asti. Silloin joskus kun ensimmäisen kerran kuulin jonkun puhuvan muuta kuin suomea (varmaan joskus Ruotsin-laivalla), en voinut mitenkään käsittää, miten ne ihmisraukat osasivat ajatella, kun eihän ne osaa suomea! Tykkäsin hirveästi leikkiä “ulkomaalaisia” siskoni kanssa, ja me käytiin pitkiä keskusteluja siansaksaksi. Äitillä ja isillä on varmaan ollut hauskaa…

Ala-asteella englanti oli ihan käsittämätöntä ja ranskasta ymmärsin, jos mahdollista, vielä vähemmän. Itsellenikin on edelleen melkoinen mysteeri, mistä innostukseni kieltenopiskeluun silloin syntyi ja miten motivaatio ei ole sittemmin kuollut… Ruotsn opiskelun myötä kaikki sitten äkkiä loksahti paikoilleen. Mulla oli sellainen olo, että osasin jo kielen, mutta että se piti vain palauttaa mulle mieleen. Samalla sitten opin sellaisia pieniä juttuja kuin vaikka substantiivin suvut (jotka siihen mennessä olin ranskan kokeissa kirjaimellisesti arponut, kun en tiennyt, mitä ne oli :D) tai että prepositioistakin on jotain iloa.

Mun mielestä kaikki kielet kuulostaa hauskoilta (hollanti ja arabia on kyllä vähän siinä rajoilla, ne kuulostaa lähinnä kivuliailta) ja aina kun kuulen uuden kielen, haluaisin osata puhua sitä. Tällä hetkellä elämäni on hiukan vaikeaa, kun työpaikalla on kolmentoista eri kielen äidinkielisiä puhujia…

Taidanpa olla omalla alallani. Ja taidanpa lakata paasaamisen, vielä neljä kohtaa jäljellä :D

2. koti-ikävä
Koti-ikävä on aika jatkuva olotila ulkomailla. Valitettavasti kotona iskee samantien kaukokaipuu, eli missään ei ole ihan täysin hyvä. Koti-ikävä tulee ja menee ja riippuu ihan kokonaan yleisestä olotilasta. Jos masentaa muutenkin, niin aika helposti tulee sellainen olo, että kotona varmasti kaikki olisi paremmin, vaikkei se tietenkään pidä paikkaansa. Välillä kaipaan kyllä ihan aidostikin kotia ja perhettä ja erityisesti ihanan rauhallisia kesä-lauantaita, jolloin saunan jälkeen grillataan kuistilla. Mutta kyllä ulkomailla seikkailussakin on puolensa :)

3. seikkaileminen
Jos itseltäni kysytään, en ole kovin jännittävä tai varsinkaan spontaani ihminen. Mutta tarkemmin ajateltuna oon kuitenkin päätynyt monesti seikkailemaan. Erityisesti Ranskassa :D
 
Ensimmäinen seikkailu oli sellaiseksi tarkoitettukin. Kymmenen päivän vaellus keskellä Ranskan maaseutua ilman etukäteistietoja reitistä tai sijainnista tai yhtään mistään, ilman puhelinta ja viiden euron päiväbudjetilla. Päästessäni mukaan tälle reissulle olin onneni kukkuloilla (kertonee jotain minusta), enkä ole ikinä ollut yhtä tyytyväinen mistään päätöksestäni.

Vaikka arvostankin suuresti sellaisia asioita kuin sisävessa, juokseva lämmin vesi ja pehmeä sänky puhtailla vuodevaatteilla, on välillä ihan virkistävää elää alkukantaisesti. Kun ei viikkoon ole päässyt kunnolla pesulle, tuntuu lämmin suihku maailman ihanimmalta luksukselta!

Ja ihan toinen lukunsa on sitten nämä seikkailut, joita tunnun vetävän puoleeni magneetin lailla, niin kuin kämppikseni eilen totesi. Eilen mun kanssa samaan ratikkaan tuli kauhea lauma poliiseja, jotka vei aseella uhaten jonkun miehen sieltä ulos. Huisia!

4. punaviini
Punaviini on hyvää <3 Tosin niin on valkoviini, roseeviini ja kuohuviinikin :D Viime talvena kehitin itselleni addiktion punaviinin ja salmiakin yhdistelmään, mutta nyt kun jälkimmäinen aika harvinainen herkku, olen siirtynyt nauttimaan viinini sivistyneesti aterian kanssa. Viime aikoina oon kyllä juonut lähinnä valko- ja roseeviiniä, niissä kun on se etu, että ne nautitaan viileinä :) Mutta mikään ei voita punaviiniä työnteon vauhdittajana! (tämänkin opin yliopisto-opintojeni ohessa aivan lyömättömältä - niin hyvässä kuin huonossakin - professoriltamme)

5. opiskelu
Opiskelu on nyt vähäksi aikaa tauolla. Ja huomaan, kuten joka vuosi, että vaikka suunnilleen maaliskuussa olen ihan valmis hylkäämään ikuisiksi ajoiksi oppimispäiväkirjat ja esseet ja tentit, niin heinäkuun lopulla jo polttelee valita seuraavan vuoden kursseja. Joudun muistuttamaan itseäni joka päivä, että nyt olen oikeissa töissä ja jatkan vielä syys-, loka- ja marraskuussakin. Varmaan kummallista.

Lisäksi tuntuu hiukan ankealta, että ensi vuonna, kun palaan takaisin rakkaaseen yliopistooni, kaikki hauskat ja jännittävät kurssit on tehty ja jäljellä on vain GRADU. Siinä sitten varmasti hypin riemusta ja innostuksesta… Onneksi on kielikeskus ja yliopistoliikunta. Ja kaverit ja kahvilat ja punaviini <3 Ja mitä luultavimmin keksin vaikka tehdä unkarista aineopinnot ja ilmoittautua johonkin randomiin sivuainekokonaisuuteen, ihan vain pitkittääkseni opiskeluaikaani…

Ja haaveilen myös jo nyt tekeväni tulkkauksen maisterin tämän kaiken päälle :)

Nyt lopetan, koska ihan varmasti kiviäkin kiinnostaa lukea tätä vuodatusta! Jos joku muu haluaa osansa tästä, niin:

Comment to this post, and I will list five things I associate with you. They might make sense or they might be totally random. Then post that list, with your commentary, to your LJ (or just add a reply back at me). Other people (including me~) can get lists from you, and the meme merrily perpetuates itself.

torstai 28. heinäkuuta 2011

Still alive

It’s been a little quiet here at the blog lately. Sorry for that :/

Nothing exciting has happened really, that’s why. I’ve been trying to deal with a little bit of too much work lately and was feeling pretty down. It’s NOT cool to not have any life outside work.

But I won’t bother you more with that :) I’ve had some good moments too!

This weekend I went to see my Maxime to Dôle. The weather was coldish and rainy so we didn’t do much, but it was still nice. Saturday morning he woke up at eight and went to buy croissants. I was at this point still feeling like a steamroller had hit me and went on sleeping. An hour later I got coffee in bed - or so I thought. I woke up to the lovely smell of fresh coffee, just to see him go back to the kitchen with the coffee pot the moment I finally stood up. It was just to get me up, apparently…!

We went to the marché just to laze around and ended up buying a bunch of food. Fresh fruit, tapenade de tomates confies, big pot of honey and fresh eggs. There are so many nice things there <3 I will have to show you pictures some day.

In the evening we took a tour on a second hand furniture store (Troc de l’Ile, if anyone is interested, exists in many other places in France and it definitely is worth a detour!). It was raining really hard outside and inside it felt like we went some decades back in time. It was quiet and calm and pleasantly gloomy in there. I spent a good while in the book department and bought a whole bunch of old, dusty paperbacks for just two euros :) Some of them had stood there so long they still had prices in francs in them…

In the evening it was time for dinner in a restaurant, according to our traditions. We hesitated between a very classy looking Japanese and a less fancy fish restaurant which we finally chose for economical reasons (…) and it turned out to be a very good choice. Value for the money and so on. I haven’t been feeling like eating salmon since, though. We had something called “Menu Viking” and were afraid at one point to have salmon even for dessert :D

I probably should get some work done now… Our administration site wasn’t working for a while, hence the blogging pause. But now, 13 minutes of efficient working time left before I have lunch with an Erasmus friend who just moved back to Grenoble two days ago.

perjantai 22. heinäkuuta 2011

Jag är så lycklig!

I’m sooo happy right now! Just had the nicest evening for a while and now I’m recovering from the cold (!!!) weather after a nice crab shower (as my sister would say - I’m not sure about my translation, though… rapusuihku, anyone?) in my bed, very drowsy but happy. Oh, did I mention that already?

Yesterday couldn’t have been any worse. I was feeling like crap all day for no apparent reason. Nothing worked and the customers were more stupid and annoying than usually and I wanted to go running but it rained like never before. When I got home I fell straight asleep and slept for almost an hour. Felt a bit better afterwards, though, but I was still wondering a little what the hell I am doing here. I should be home where my family and friends are and not here putting up with annoyed customers…

But then, miraculously today (or maybe last night while I had the most disturbing dream where I tried to make a difference between salt and sugar to someone who just couldn’t get it) my brain has worked out some very good ideas and solutions to things that yesterday seemed impossible and exhausting to even think about.

So this evening after work I started with my new plans. I went to see a gym that looked pretty promising on the internet. They offer a wide range of classes smany of which eem very interesting to me AND they have sauna and spa compartment <3 I just wanted to know how much it costs since they won’t put it on their website. Today the place was closed so I’ll have to go back next week. I really need to get my backside moving again because otherwise I’m tired and irritated all the time.

Also, I figured, I will be needing a social life outside work and independent from Maxime. So I did what I did last summer and joined a CouchSurfing meeting. C’était bieeeen! We had a picnic in park Paul Mistral and I met some very nice people :) Afterwards we were supposed to stay in the outdoors cinema in the park Paul Mistral but after about 45 minutes I had to give up and come home, that’s how cold it is at the moment (then again, having grown up in Finland, one week of “cold” - only +20 degrees - weather doesn’t depress me the same way the French people here).

I guess my great plans look pretty ridiculously simple written here but I was really stuck on my routine of going to work, sleeping and having some social life on weekends so it’s good to shake it up a little! I’m pretty sure I’ll be going to the meeting next Wednesday too :)

Bonne nuit, dormez bien!

tiistai 19. heinäkuuta 2011

14 juillet

Okay, I’m back on a much better mood - and some photos! Yay for me, the ultimate IT geek :D

Last Thursday was the French national day, le 14 juillet, and we had a day off from work. Wednesday we went to a bar in Grenoble with my Finnish collegue, Eveliina. It was just the two of us to start with and we had decided to have a glass of wine all civilised. But in the end we were almost ten persons around the table and even though I went home very civilised around 1.30am, E had stayed until 6am… She apparently missed out on most of the celebrations the next day.

We had made plans with another collegue to go hiking Thursday and even though the weather was pretty depressing in the morning (the French word grisaille describes it well - greyish, wettish and sad) I managed to talk my Frenchie into it. I guess it helped that I got out of bed at 8am to go buy some croissants to monsieur. He can’t resist ;)

We had rendez-vous at the parking of the 7 laux skiing center and all the way up (while not being preoccupied by the thought that I might throw up any minute - I really hate the mountain roads!) I hoped the sky would clear up with the wind. But no. We actually entered into the clouds when arriving… And stayed there all day long, wet and cold.

We walked almost literally into some horses. Pretty intimidating, especially the male who wanted to protect his herd&#8230;

Everything went well despite the conditions - until the friend to my colleague who came also with us started to worry about the direction we had taken. Without a map it was impossible to decide whether we were still on the right path. Then Maxime had the best idea ever… If we just followed the small stream that fell on the slope we would forcément arrive at the lake we were looking for. After half an hour of creeping up in the middle of the stream, breathless and soaked up to thighs we found ourselves in the middle of nothing. We had lost the stream and we were so far up that there were no more trees. And with the clouds (that remind mostly a very thick fog when you are inside them) we couldn’t see much where we were going. Such an adventure…

I was starting to get pretty anxious but then, luckily, Maxime happened to look in the right direction at the right moment during the few seconds when the clouds scattered a bit and saw some fences indicating that we were near the ski slopes. It too us a good half an hour to climb up the few hundred metres because the slope was very steep. I was hanging on to the few bushes and twigs that grew there and was so afraid of dying I didn’t actually even realize how physically hard it was.

My hiking company from Thursday. We managed to find a lake - not the one we looked for but who cares!
Väsyneet ja märät mutta onnelliset (ja helpottuneet) vaeltajat. Laskettelukeskuksen kylttien näkyessä joku taisi huokaista &#8220;takaisin sivistyksen keskellä!&#8221;. Ei nyt ehkä ihan kuitenkaan, parin kilsan korkeudessa :D

Finally we entered the ski slopes and from there on it was like “walking on a highway” as Maxime said. We even found a lake and though it was not the one we were looking for, the sight of it made us laugh, so relieved we were to be back on marked paths!

In the evening - after a hot shower and two hours of sleep - we went to watch the fireworks of the national day at one of Maxime’s friends’ place. He lives in the cité I’ve told you about, in the building where someone was killed last year during the riots of 14th of July. Great, as if I was looking for to be killed that day… But the apartment was on the 18th floor with a view over all the city and the valley and we saw at least three different firework shows! It was freezing cold though, I was wearing two sweaters and winter coat and was still cold :(

Joyeux 14 juillet :) Or whatever you are supposed to say&#8230;
Friday there were some more fireworks and an apéro at friends’ place in the small town of Rives a bit further away from Grenoble. It was really nice and for a change I actually new beforehand (most of) the people we were hanging out with. That’s good every now and then :) I’m feeling a bit homesick at the moment and sometimes I really feel I need to be with people to whom I don’t need to explain who I am and what I’m doing. If you know what I mean.

Saturday there was the wedding but I think I’ll tell you more about it later, it’s starting to get a giant entry here. Congrats to all those who made it all the way to the end :)

sunnuntai 17. heinäkuuta 2011

Itku pitkästä ilosta

I’m getting pretty mad here… I have a new phone and it takes fairly good pics (better anyway than my actual camera :D) so I’ve been photographing a lot lately and would like to share the pics with you. But… I have no idea how to get them to my computer, gaaahhh!

It hasn’t exactly been the best day ever today. Sundays very seldom are, since they always mean the end of the weekend and a long train ride for one or the other :( Today was especially bad since we have been in parties every evening since Wednesday and yesterday (well, technically today) we went to bed at 4.30pm… I’ve been feeling homesick and very unmotivated to get back home and to work all day long.

I guess I should go to sleep instead of whining to you… I promise to come back tomorrow with something more interesting to tell and hopefully some pics too!

keskiviikko 13. heinäkuuta 2011

Vapaailta

Wow, I’m having a free week from my second job! It feels completely surreal to actually make some plans for evenings…

Today I stayed at home though. We wanted to go eat some ice cream at Place Grenette in Grenoble after work with my Finnish colleague but it started to rain about quarter to six. After a day of bright sunshine and +35 degrees… Talk about perfect timing! I got home and realized I had no idea what to do so I took a nap. Wasn’t even that tired but I guess it’s like putting money to bank :D

I’ve had some very lovely customers these past few days. What a beginning to a week… Especially the Swedish (yes, they put me to answer the Swedish customers’ e-mails too since I speak Swedish) are sometimes so dum! And they tend to give me very bad feedback which will obviously influence my bonus :( Here are some favourites:

One customer called to inform us that he had problems with delivery since he’s in prison. We thought he worked there and told him to ask the delivery to his home or to a friend but he was actually staying in the prison for a crime. The question here is: don’t the Swedish prisoners have anything else to do than order shoes online…?

Another one sent us an e-mail furious for receiving kids’ shoes. And why? He had actually asked for size 25 since his feet measure 25 cm. I told him to check the bottom of his actual shoes to see what his real shoe size is… (I was wondering if telling him to ask his mum would be too rude and decided not to try :P)

The classic case is a customer who describes a shoe for a good five minutes, gives the name of the brand and the model and the article number and what not… And I surf on the website super stressed trying to find the product. The customer repeats at least three times he/she sees the product right in front of them - on the website of the brand! I tell them they’ve called spartoo’s customer service and they get confused. Or start yelling that I’m incompetent and stupid and don’t care about our customers, don’t care about anything else than sitting on my fat ass and that I should immediately call to the shoe factory and order them the shoes they desire. As today. Grrreat.

Well, mostly I just laugh afterwards with my colleagues (after having swallowed the desire to punch someone). It’s not personal, after all… Most of the times I’m very happy when the phone rings since it changes a bit the routine. Me, who used to hate and fear talking on the phone!

Otherwise nothing new here. Thursday is a bank holiday here and I’m planning on a hike on the mountains with my Maxime and some other people. It’s going to be goooood!


On a walk in the city centre yesterday. I did a tour of all my favourite places and had a lovely time in the jardin de ville with my book and a huge ice cream. Gotta love free evenings &lt;3

Before the rain.

maanantai 11. heinäkuuta 2011

Pikakuulumiset

En tajua, mihin kaikki aika menee. Heinäkuun puoliväli jo, ja viisi viikkoa töitä takana. Huvittavaa ajatella, miten alussa kuvittelin hoitavani kaiken byrokratian ekalla viikolla ja sitten vaan chillaavani. Hehheh. Tähän mennessä oon onnistunut avaamaan itselleni pankkitilin, ottamaan puhelinliittymän (mulla on myös uusi puhelin, jota en osaa käyttää :D) ja rankuttamaan töissä niin kauan että sain vihdoin luvatun muuttorahan. Mutta edelleenkään en ole esim. allekirjoittanut vuokrasopimusta (…) tai saanut sosiaaliturvahakemuksen kaikkia papereita (joista yksi on vuokrasopimus) kasaan. En jaksa enää edes stressata näistä, mutta kämppikseni kyllä senkin edestä.

Työt vähän stressaa. Tai lähinnää väsyttää. Tykkään kummastakin työstäni tosi paljon, mutta kun aika ei tahdo riittää! Lisäksi haluan ehtiä nauttia kesästä, joten viikon lopulla saan yleensä kuulla mairittelevia kohteliaisuuksia punaisista silmistäni. Yyh.

Olin eilen monsieur’n kanssa vaeltamassa vuorilla. Ajettiin Chamrousse-laskettelukeskuksen parkkipaikalle ja seurattiin sieltä lähtevää parin tunnin vaellusreittiä, joka vei meidät pienen alppijärven rannalla. Siellä nautittiin piknik-lounas ja ihasteltiin valtavia nuijapäitä, ja sitten palattiin samaa reittiä takaisin. Ihanan rentouttavaa vaihtelua. Illalla oli vuorossa grillailua Maximen entisten opiskelukavereiden luona (Julien oppi illan aikana sanomaan suomeksi “anna lasi” ja “senkin sika”) ja hengailua terasseilla yhteen asti parin muun kaverin kanssa. Meidät ohitti random performaatioryhmä, joka oli menossa taidemuseon pihaan “mestaamaan Kolumbuksen”… :D

Tänään oon istuttanut kukkia ja nyt meidän parveke on ihanan värikäs <3 Olen aika ylpeä itsestäni, vaikken edelleenkään tunne sen suurempaa intohimoa mullan ja matojen kanssa puuhastelemiseen. Sain aika ikäviä väristyksiä joka kerta kun joku epämääräinen ötökkä tai muu elävä putkahti esiin mullasta. Hyh…

Päivällä kävin monsieur’n kanssa lounaalla kaupungissa ja löydettiin ihana intialaisravintola, jossa oli ihan taivaalliset kasvisruuat - ja seisova pöytä 10 eurolla! Luulen, että sinne palataan vielä takaisin. Jardin de villessä oli (kuten aina) meneillään jokin tapahtuma ja mä olin ihan intoa piukassa osallistumassa ilmaiselle swing-tanssikurssille, mutta Maximea ei huvittanut. Pojat…

Tultiin sitten kotiin. JA VARATTIIN LOMAKS LENTOLIPUT BUDAPESTIIN!!! Jes. Tämän voimalla jaksan tänään taas kääntää yöhön asti :)))

lauantai 2. heinäkuuta 2011

Tältä näytti eräänä aamuna, kun kurkkasin ikkunasta ulos. Vähän pimee kuva, sorppa vaan&#8230;
This is a view from my window from a couple of days (weeks?) ago.
Tältä näytti eräänä aamuna, kun kurkkasin ikkunasta ulos. Vähän pimee kuva, sorppa vaan…

Fiesta!

Yesterday it was to time to party! The company celebrates it&#8217;s five years of existance and so we were invited to Château de Sassenage to eat, drink, dance and mingle. Very nice! I wanted to stay until the end and just dance dance dance (god knows I&#8217;ve done hardly anything else than worked lately) but when my Danish colleague offered to drop me home around midnight I decided it was probably a good idea. That&#8217;s called adulthood, right?
Tällaisessa pikku linnassa juhlittiin eilen Spartoon viisivuotista taivalta. Tarjolla oli ruokaa, juomaa, tanssia ja kilpailuita. Mulla oli tosi hauskaa, ja olisin halunnut jäädä tanssimaan aamuun saakka, mutta kiltisti tulin kuitenkin kotiin jo puolenyön maissa, kun tanskalainen työkaveri heitti mut ihan kotinurkille. Tarkoittaako tämä, että oon nyt aikuinen, häh?

Tällaisessa pikku linnassa juhlittiin eilen firman viisivuotista taivalta. Tarjolla oli ruokaa, juomaa, tanssia ja kilpailuita. Mulla oli tosi hauskaa, ja olisin halunnut jäädä tanssimaan aamuun saakka, mutta kiltisti tulin kuitenkin kotiin jo puolenyön maissa, kun tanskalainen työkaveri heitti mut ihan kotinurkille. Tarkoittaako tämä, että oon nyt aikuinen, häh?


Theme of the evening: tenue de soirée + chaussures de choc! Me and my Finnish colleague had accidentally coordinated our dresses and the shoes :D And as a good little cinderella, I lost one of my slippers&#8230;!
Suomi-tytöt pinkeissä kengissä - ei oltu soiteltu toisillemme edellisenä iltana :D Illan pukeutumiskoodi oli juhlapuku ja shokkikengät. Erityisesti Eveliinan barbinpinkit korkkarit shokeerasi monia. Mutta toisaalta yksi tyttö tuli laskettelumonoissa (ja tanssi niissä ihan sujuvasti) ja toinen rullaluistimilla. Multa hukkui toinen tohveli illan vilskeessä, ihan niin kuin kunnon Tuhkimolta&#8230;

Suomi-tytöt pinkeissä kengissä - ei oltu soiteltu toisillemme edellisenä iltana :D Illan pukeutumiskoodi oli juhlapuku ja shokkikengät. Erityisesti Eveliinan barbinpinkit korkkarit shokeerasi monia. Mutta toisaalta yksi tyttö tuli laskettelumonoissa (ja tanssi niissä ihan sujuvasti) ja toinen rullaluistimilla. Multa hukkui toinen tohveli illan vilskeessä, ihan niin kuin kunnon Tuhkimolta…

Dance contest. (no winners nor awards though)
Tanssikisat! Huomatkaa meitsi eturivissä. En juurikaan sekoillut askeleissa :D

Tanssikisat! Huomatkaa meitsi eturivissä. En juurikaan sekoillut askeleissa :D