Kamala jumitusviikko takana. Tai melkein
jo kaks… Kävin viime viikolla poistattamassa ensimmäisen erän
viisaudenhampaita (tätä edelsi graduseminaari, melko mieltäylentävä
päivä), minkä jälkeen pari päivää meni ihan rötväämiseksi, kun tunsin
oloni niin sairaaksi! Jotenkin putki vaan jäi
vähän päälle. Uhosin gradusemmassa proffalle, että saan kyllä
tutkimusmetodini soveltamiskuntoon tähän viikkoon mennessä. Onhan se periaatteessa
ajatuksen tasolla valmis, mutta monia pieniä yksityiskohtia pitäi hioa.
Kuten se, mistä löydän sopivia tutkimushenkilöitä. Ideoita, anyone?
Tällä hetkellä mulla on ideana yrittää rekrytoida naapureita, mutta
pelkään, etten saa tarpeeks isoa joukkoa vapaaehtoisia kasaan, tai ettei
ryhmistä tulis tarpeeksi tasaiset. Aaaaaah, nyt mä rupesin miettiin
tätä, enkä varmaan saa nukuttua tänä(kään) yönä. Greit.
Aurinko paistaa taas, ja Tampere on niiiiiin kaunis <3 Siksi
saatte jälleen nauttia näistä taidokkaista talvikuvistani, joista kamera
tuntuu kävelyretkillä täyttyvän ihan itsestään. Eksyin eilen Pispalaan
jaloittelemaan ja kävelin järvenrantaan nauttimaan valosta ja lämmöstä,
koska 15 pakkasasteesta huolimatta aurinko lämmitti vähän ihan oikeesti!
Ei enää pitkä aika kesään, eihän? (En pidä keväästä, joten odotan
suosiolla suoraan kesää…)
Oon taas viime päivinä hihitellyt itsekseni Aamulehteä lukiessani.
Kyl Tampere on vaan niin mahti paikka asua! Viime viikon Morossa
uutisoitiin
autossaan Pyynikillä asuvasta Seposta, jolle olikin sitten viikossa
löytynyt koti. Lisäksi Sepon auton ikkunalasi oli korjattu ilmaiseksi ja joku täti oli käynyt viemässä karjalanpiirakoita. Hianoo. Myös
tämä juttu ylitti tänään uutiskynnyksen………
Kyllä välillä myös tyhmyys tiivistyy, eipä silti. Viime viikkoina
Aamulehdessä on käyty kiivasta keskustelua laduilla kävelemisestä. Eiks
se nyt oo itsestään selvää, että ladut on ihan johonkin muuhun
tarkoitukseen tehty?! Mut selkeestikään ei, koska ihmiset puolustaa tätä
“kansalaisoikeuttaan” (ööh, mistä lähtien ilkivalta on ollut
kansalaisoikeus?) kynsin ja hampain. Ärsyttää. Ihmiset on nykyään ihan
kamalan itsekkäitä (toisin kuin minun nuoruudessani :D).
Oon taas koukuttunut täysin Iholla-sarjaan. Tällä kertaa kukaan
niistä hahmoista ei edes ihan kamalasti ärsytä, paitsi ehkä se Marketta.
Ja Johannakin vähän, kun se on niin semmonen lässy (no okei, ei melkein
kukaan, vaan kaks viidestä :D). Oon kuitenkin miettinyt, mitä pitää
mielessä liikkua siinä vaiheessa kun sarjaan lähtee mukaan. Mä en
ainakaan pystyis olemaan luonnollisesti, jos tietäisin että kaikki
päätyy miljoonan ihmisen katsottavaksi. Sinänsä mun elämässä ei tapahdu
mitään, et olis kohtuu tylsä ohjelma joka tapauksessa…
Ah, olipa taas järkevä ja varmasti huippukiinnostava merkintä. Tätä tää nyt vaan on :D
Pitää vielä lopuks vähän keulia näillä:
Leipaisin tuossa illalla ihan ilman ohjetta ja vieläpä kuivahiivalla
(jolla en ikinä onnistu kohottamaan mitään, paitsi näköjään tänään)
tämmösiä sämpyliä. Nam nam! Oonhan vähän tällainen regular housewife…
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti