8.12.2009
Mun ei ollut tarkoitus tehdä viikonloppuna mitään erityistä, mutta jotenkin taas eksyin moniin hauskoihin paikkoihin ja tilanteisiin. Torstaina ja perjantaina horrostin iltapäivät omassa huoneessani, vaikka olinkin nukkunut virkistävät kymmenen tai yhdentoista tunnin yöunet alle. Välillä vain tarvii ottaa vahinkoja takaisin…
Torstai-iltana lähdettiin kuitenkin Katyan kanssa keskustan joulumarkkinoita katsastamaan. Victor Hugon aukion olivat jo viikonloppuna vallanneet valkoiset teltat, mutta vasta keskiviikkona markkinat aukesivat yleisölle. Sateesta huolimatta sain ekaa kertaa koko syksynä (talvea tässä kaiketi jo eletään, ainakin kalenterin mukaan?) joulutunnelmasta kiinni, kiitos hehkuviinin ja live-joulumusiikin. Kierrettiin kaikki kojut läpi, mutta onnistuttiin vielä sentään hillitsemään itsemme pahimmilta ostohimoilta. Katya osti yhden joululahjan ja sitten syötiin illalliseksi rove tartiflettea.
Palasin kämpille kääntymään, ja törmäsin keittiössä Liziin joka yritti houkutella mua lähtemään ulos hänen ja jonkun Australiasta vierailulle tulleen kaverin kanssa. Olin kuitenkin jo aiemmin päivällä luvannut Federicalle mennä elokuviin sen ja parin muun vaihtarin kanssa, joten lähdin vähän ennen kymmentä ratikalle. Meidän kahden lisäksi paikalle tuli saksalais-brasilialainen Hanna sekä toinen Federica (yllättäen Italiasta), ja mentiin katsomaan Drôle de Noël de Scrooge (en muista suomenkielistä nimeä, vaikka oonkin lukenut kirjan joskus vuonna kuokka ja kivikirves). Leffa oli kamalan pelottava, tai mä ainakin säikyin joka ikistä mörköä, mutta musiikki oli jälleen aivan ihanaa :)
Perjantai-iltana houkuttelin töihinsä uppoutuneen Maximen mun kanssa ihailemaan joulutunnelmaa kaupungille. Ostin pikkusiskolle joululahjan (sain itse korvakorut, wii!) ja tällä kertaa maistettiin chartreusella ryyditettyä kaakaota. Kylmä yllätti kuitenkin aika pian, ja lähdettiin Metropolitainiin aperitiiveille ja sieltä viereiseen italialaisravintolaan syömään.
Lauantaina oli vuorossa jälleen pikkupartiolaisten kanssa mellastusta. Mun ryhmäni askarteli pahvilaatikoista puita näytelmälavastukseksi, ja jotenkin onnistuttiin sotkemaan koko kolo vihreään ja ruskeaan maaliin. Vaatteista nyt puhumattakaan. Kirjoitettiin myös kirje Suomeen sudenpennuille, ja Christine tuli nappaamaan meistä pari edustuskuvaa (joita en valitettavasti tänne voi laittaa, pienten vanhemmilta pitäisi ensin saada lupa ja njanjanjaa). Olin tämän reilun kolmetuntisen toimintatuokion jälkeen niin poikki, että nukahdin Maximen sohvalle noin viisi minuuttia saapumiseni jälkeen. Ihan ihmeelliseen mykkyrään vielä, sen jälkeen pää kääntyi vain yhteen suuntaan. Olin ajatellut viettää ihan hiljaisen koti-illan tämän jälkeen, mutta Maxime olikin saanut kutsun unkarilaiselta ystävältään tulla syömään, joten päädyin illallistamaan viiden miehen, gulassikeittopadan ja äärettömän mielenkiintoisten jalkapallo- ja rugbykeskustelujen parissa…
Sunnuntaina lähdin Federican, Hannan ja parin muun vaihtarin kanssa Lyoniin katsomaan Fête des lumièresia. Seuraava selostus on kopioitu mun päiväkirjastani.
9:30 Tapaaminen Grenoblen rautatieasemalla. Paikalla: minä.
9:35 Muut (Federica, Hanna, belgialainen Karen, Mysteerinen Italialainen Poika sekä kiinalaiset Tina ja Lucia) saapuvat. Odottelemme Federica II:ta.
9:40 Karen puhuu puhelimessa FII:n kanssa. Asuntolassa on tapahtunut murtovarkaus, ja FII sanoo tulevansa myöhemmällä junalla. Karen jää odottamaan.
9:42 Juna Lyoniin lähtee. Valitettavasti me ei olla kyydissä, vaan saavutaan laiturille juuri parahultaisesti katsomaan etääntyviä perävaloja. Seuraa tunti hengailua aseman odotussalissa.
10:42 Uusi yritys. Kiivetään toiseen kerrokseen ja matka alkaa.
12:11 Saapuminen Lyoniin. Ulostautuminen rautatieasemalta. Huomataan, ettei tiedetä missä ollaan ja palataan takaisin sisään. Kiltti setä antaa meille kuusi karttaa ja opastaa keskustan asemalle menevään junaan.
12:45 Keskustan asemalla. Astutaan ulos, ja silmiemme edessä leviää jumalainen näky: JOULUMARKKINAT! Viisi kertaa isommat kuin Grenoblessa. Seuraa kojujen kiertelyä, miljoona valokuvaa, jännittäviä makuelämyksiä (mm lounaaksi nautittu biisonivoileipä), kakun näköisiä saippuoita…
Federica, Hanna ja Tina
15:30 Suunta kohti keskustaa ja Place Bellecouria, missä odottaa valtava maailmanpyörä (ei menty kyytiin :() sekä Hannan italialainen poikaystävä – varsinainen murheenkryyni.
16:15 Noustaan kukkulalle, vanhaan kaupunkiin. Pällistellään erinäisiä kirkkoja ja monumentteja juhlavalaistuksessa.
17:00 Joukkueemme alkaa väsyä, sataa ja on pimeää. Laskeudutaan maan tasalle, tarkoituksena etsiä kahvia ja sateensuoja. Hanna haluaa glögille poikaystävänsä kanssa toiselle puolen keskustaa.
19:00 Kävellään edelleen, ympäri keskustaa etsien Hannan poikaystävää. Nähdään matkan varrella vilahduksia valoshow’ista. Lopulta ei päästä väentungoksen ja järjestyspoliisin takia glögipaikkaan.
19:10 Istutaan lähimpään kahvilaan. Ollaan kaikki väsyneitä, puolet porukasta kipeitä. Kahvi auttaa. Kahvi on kaveri.
20:20 Hannan poikaystävä ei edelleenkään ole saapunut.
20:30 Saadaan vihdoin taivuteltua Hanna lähtemään ulos (ollaan jo missattu ilotulitus :(), ja kas vain, poikaystävä kavereineen löytyy kadun toiselta puolen…!
21:00 Iltapalaa ja iltavalaistun Lyonin ihailua.
21:12 Jonotetaan metroon. Jonotetaan. Ihmisiä edessä noin 200 m, aikaa junan lähtöön puoli tuntia. Hmm.
21:33 Pingotaan metrolta junaan. Leimauslaitteet eivät ole toimineet, mikä huomataan vasta junassa. Samoin kuin se, että olemme väärässä junassa… Määränpää on toki oikea, mutta juna on TGV (suomeksi: paljon kalliimpi kuin tavallinen juna mihin meillä oli liput)
22:50 Perillä Grenoblessa. Konnari ei tarkistanut lippuja ja voimme huokaista helpotuksesta.
Melkoinen reissu siis, mutta selvittiin kuitenkin hengissä…
Mun ei ollut tarkoitus tehdä viikonloppuna mitään erityistä, mutta jotenkin taas eksyin moniin hauskoihin paikkoihin ja tilanteisiin. Torstaina ja perjantaina horrostin iltapäivät omassa huoneessani, vaikka olinkin nukkunut virkistävät kymmenen tai yhdentoista tunnin yöunet alle. Välillä vain tarvii ottaa vahinkoja takaisin…
Torstai-iltana lähdettiin kuitenkin Katyan kanssa keskustan joulumarkkinoita katsastamaan. Victor Hugon aukion olivat jo viikonloppuna vallanneet valkoiset teltat, mutta vasta keskiviikkona markkinat aukesivat yleisölle. Sateesta huolimatta sain ekaa kertaa koko syksynä (talvea tässä kaiketi jo eletään, ainakin kalenterin mukaan?) joulutunnelmasta kiinni, kiitos hehkuviinin ja live-joulumusiikin. Kierrettiin kaikki kojut läpi, mutta onnistuttiin vielä sentään hillitsemään itsemme pahimmilta ostohimoilta. Katya osti yhden joululahjan ja sitten syötiin illalliseksi rove tartiflettea.
Palasin kämpille kääntymään, ja törmäsin keittiössä Liziin joka yritti houkutella mua lähtemään ulos hänen ja jonkun Australiasta vierailulle tulleen kaverin kanssa. Olin kuitenkin jo aiemmin päivällä luvannut Federicalle mennä elokuviin sen ja parin muun vaihtarin kanssa, joten lähdin vähän ennen kymmentä ratikalle. Meidän kahden lisäksi paikalle tuli saksalais-brasilialainen Hanna sekä toinen Federica (yllättäen Italiasta), ja mentiin katsomaan Drôle de Noël de Scrooge (en muista suomenkielistä nimeä, vaikka oonkin lukenut kirjan joskus vuonna kuokka ja kivikirves). Leffa oli kamalan pelottava, tai mä ainakin säikyin joka ikistä mörköä, mutta musiikki oli jälleen aivan ihanaa :)
Perjantai-iltana houkuttelin töihinsä uppoutuneen Maximen mun kanssa ihailemaan joulutunnelmaa kaupungille. Ostin pikkusiskolle joululahjan (sain itse korvakorut, wii!) ja tällä kertaa maistettiin chartreusella ryyditettyä kaakaota. Kylmä yllätti kuitenkin aika pian, ja lähdettiin Metropolitainiin aperitiiveille ja sieltä viereiseen italialaisravintolaan syömään.
Lauantaina oli vuorossa jälleen pikkupartiolaisten kanssa mellastusta. Mun ryhmäni askarteli pahvilaatikoista puita näytelmälavastukseksi, ja jotenkin onnistuttiin sotkemaan koko kolo vihreään ja ruskeaan maaliin. Vaatteista nyt puhumattakaan. Kirjoitettiin myös kirje Suomeen sudenpennuille, ja Christine tuli nappaamaan meistä pari edustuskuvaa (joita en valitettavasti tänne voi laittaa, pienten vanhemmilta pitäisi ensin saada lupa ja njanjanjaa). Olin tämän reilun kolmetuntisen toimintatuokion jälkeen niin poikki, että nukahdin Maximen sohvalle noin viisi minuuttia saapumiseni jälkeen. Ihan ihmeelliseen mykkyrään vielä, sen jälkeen pää kääntyi vain yhteen suuntaan. Olin ajatellut viettää ihan hiljaisen koti-illan tämän jälkeen, mutta Maxime olikin saanut kutsun unkarilaiselta ystävältään tulla syömään, joten päädyin illallistamaan viiden miehen, gulassikeittopadan ja äärettömän mielenkiintoisten jalkapallo- ja rugbykeskustelujen parissa…
Sunnuntaina lähdin Federican, Hannan ja parin muun vaihtarin kanssa Lyoniin katsomaan Fête des lumièresia. Seuraava selostus on kopioitu mun päiväkirjastani.
9:30 Tapaaminen Grenoblen rautatieasemalla. Paikalla: minä.
9:35 Muut (Federica, Hanna, belgialainen Karen, Mysteerinen Italialainen Poika sekä kiinalaiset Tina ja Lucia) saapuvat. Odottelemme Federica II:ta.
9:40 Karen puhuu puhelimessa FII:n kanssa. Asuntolassa on tapahtunut murtovarkaus, ja FII sanoo tulevansa myöhemmällä junalla. Karen jää odottamaan.
9:42 Juna Lyoniin lähtee. Valitettavasti me ei olla kyydissä, vaan saavutaan laiturille juuri parahultaisesti katsomaan etääntyviä perävaloja. Seuraa tunti hengailua aseman odotussalissa.
10:42 Uusi yritys. Kiivetään toiseen kerrokseen ja matka alkaa.
12:11 Saapuminen Lyoniin. Ulostautuminen rautatieasemalta. Huomataan, ettei tiedetä missä ollaan ja palataan takaisin sisään. Kiltti setä antaa meille kuusi karttaa ja opastaa keskustan asemalle menevään junaan.
12:45 Keskustan asemalla. Astutaan ulos, ja silmiemme edessä leviää jumalainen näky: JOULUMARKKINAT! Viisi kertaa isommat kuin Grenoblessa. Seuraa kojujen kiertelyä, miljoona valokuvaa, jännittäviä makuelämyksiä (mm lounaaksi nautittu biisonivoileipä), kakun näköisiä saippuoita…
Federica, Hanna ja Tina
15:30 Suunta kohti keskustaa ja Place Bellecouria, missä odottaa valtava maailmanpyörä (ei menty kyytiin :() sekä Hannan italialainen poikaystävä – varsinainen murheenkryyni.
16:15 Noustaan kukkulalle, vanhaan kaupunkiin. Pällistellään erinäisiä kirkkoja ja monumentteja juhlavalaistuksessa.
17:00 Joukkueemme alkaa väsyä, sataa ja on pimeää. Laskeudutaan maan tasalle, tarkoituksena etsiä kahvia ja sateensuoja. Hanna haluaa glögille poikaystävänsä kanssa toiselle puolen keskustaa.
19:00 Kävellään edelleen, ympäri keskustaa etsien Hannan poikaystävää. Nähdään matkan varrella vilahduksia valoshow’ista. Lopulta ei päästä väentungoksen ja järjestyspoliisin takia glögipaikkaan.
19:10 Istutaan lähimpään kahvilaan. Ollaan kaikki väsyneitä, puolet porukasta kipeitä. Kahvi auttaa. Kahvi on kaveri.
20:20 Hannan poikaystävä ei edelleenkään ole saapunut.
20:30 Saadaan vihdoin taivuteltua Hanna lähtemään ulos (ollaan jo missattu ilotulitus :(), ja kas vain, poikaystävä kavereineen löytyy kadun toiselta puolen…!
21:00 Iltapalaa ja iltavalaistun Lyonin ihailua.
21:12 Jonotetaan metroon. Jonotetaan. Ihmisiä edessä noin 200 m, aikaa junan lähtöön puoli tuntia. Hmm.
21:33 Pingotaan metrolta junaan. Leimauslaitteet eivät ole toimineet, mikä huomataan vasta junassa. Samoin kuin se, että olemme väärässä junassa… Määränpää on toki oikea, mutta juna on TGV (suomeksi: paljon kalliimpi kuin tavallinen juna mihin meillä oli liput)
22:50 Perillä Grenoblessa. Konnari ei tarkistanut lippuja ja voimme huokaista helpotuksesta.
Melkoinen reissu siis, mutta selvittiin kuitenkin hengissä…
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti