Ich spreche nicht Deutsch. Ich verstehe nicht. Sprechen Sie Englisch, BITTE?! Saan
todellista päänsärkyä saksan opiskelusta. Olisin tietysti voinut
aloittaa vähän aikaisemmin kuin kaksi viikkoa ennen lähtöä, mutta
motivaatio ostaa saksan kirja ja ruveta tankkaamaan sanastoa päähän
kasvoi riittävän suureksi vasta viime viikon torstaina. Kieliopin päätin
jättää oman onnensa nojaan toistaiseksi nähtyäni ensimmäisen
substantiivien taivutuskaavion… Ja sanastoonkin suhtaudun vähän kuin mun
sisko ranskan puhumiseen (”eiks se muka riitä et mä äännän nää espanjan
sanat ranskalaisittain?”). Eiks saksa kuitenkin oo aika läheistä sukua
ruotsille, hä?
Oon
taantunut taas jonnekin lomaepäaktiivisuuteni alimmalle tasolle.
Maximen musta villapaita on kovassa käytössä ja katson telkkarista mitä
sieltä milloinkin sattuu tulemaan. (ihan näin sivumennen sanoen Ranskan
telkkarikanavilta tulee hyvin vähän mitään oikeasti katsomisen arvoista,
lähinnä tositeeveetä, tietovisoja ja muuta täysin älyvapaata
”viihdettä”. jota mä kyllä täysin ongelmitta tuijotan silmät
neliskulmaisina. se on kielitaidon kehittämistä…) Koko viikon on ollut
niin pilvistä ja sateista, että sekin jo saa pään pakottamaan ja
veltostuttaa mielen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti