Kipee

Oon todella säälittävä. Ja hieman myös huolissani itsestäni... Joudun joka aamu pakottamaan itseni nousemaan, syömään aamiaista, raahautumaan yliopistolle, kohtaamaan maailman ja muut ihmiset, raahautumaan takaisin kotiin, syömään taas, yrittämään edes pitää elämääni kasassa. Enoo koskaan ennen saanut mitään syysmasennusoireita, enkä tiedä onko siitä kyse nytkään. Väsyttää vain, enkä jaksaisi olla tällainen. En jaksaisi yhtään mitään. Tänään aamulla sain pahoinvointikohtauksen kun olisi pitänyt lähteä kouluun, nättiä. Se olisi vielä ollut päivän kivoin tunti.