Sunnuntai

Tykkään sunnuntai-illoista. Edessä on uusi viikko, ja vaikka se väistämättä tarkoittaakin maanantaiaamua, se merkitsee mulle myös uutta aloitusta, mahdollisuutta olla parempi ja onnellisempi. Uusi terveellinen elämä (äitiltä varastettu termi :)) tarkoittaa myös luonnollisesti sitä, että mun täytyy tyhjentää kaapit kaikesta epäterveellisestä, mitä sinne hämäräperäisesti aina pesiytyy :D Jaksan aina luottaa siihen, että vaikka tällä viikolla saattoikin mennä välillä vähän heikosti, ensi viikolla jaksan varmasti tsempata: aloittaa portfolion, käydä luennoilla, tiskata, pestä pyykkiä ja olla paremmalla tuulella... Saatan aina välillä rypeä epätoivossa ja itsesäälissä, mutta se ei (luojan kiitos) ole varsinaisesti mun luonteeni mukaista, ja palaan aina, viimeistään sunnuntai-iltana leffakerhosta palatessani omaksi enemmän tai vähemmän positiivisesti maailmaan suhtautuvaksi itsekseni. Edes huono leffa ei voi pilata sitä fiilistä kun kävelee hitaasti Yo-kylään pimeässä, leudon kosteassa syysillassa, ja TIETÄÄ, että oikeasti kaikki on hallinnassa, mä saan sen portfolion tehtyä ja opintopisteet kasaan syksyltä ja kotityötkin hoituu siinä sivussa, ja oikeastaan voisin keskittyä vähän enemmän siihen, että nauttisin siitä ylimääräisestä vapaa-ajasta, jota mulla on viime aikoina ollut melkein rasittavuuteen asti. Suurin osa siitä on valitettavasti kulunut sen märehtimiseen, etten ole tarpeeksi hyvä ja aikaansaava, kun mulla ei ole tarpeeksi asioita joita voisin suorittaa ja siten todistaa itselleni että mulla on oikeus olla olemassa enkä ole vain tilan hukkaa...

Huhhuh, tulipas vuodatettua :D