torstai 17. syyskuuta 2009

A Grenoble, finalement

Perillä ollaan. En oikein osaa sanoa muuta, pää on liian täynnä...



Maanantaina (tuntuu ihan kuin siitä olisi noin kolme viikkoa eikä päivää) aamulla otin fiilistelykuvan Pirkkalan lentoasemalta. Lämmintä oli ehkä viisi astetta, ja mä yritin hillitä yskimistä ettei mua vaan vahingossakaan olisi kielletty menemästä lennolle :S Tunsin itseni hiukan ulkopuoliseksi siellä uraohjusten keskellä, mutta onneksi löysin Arlandasta Kaisan, ja meitä oli kaksi.

Pariisissa jännitys mahanpohjassa alkoi jo kasvaa. Mehän oltiin (tai no, ollaan) ulkomailla! Matkalaukut löytyi ihan helposti ja eksyttiin melkein vahingossa oikealle bussipysäkillekin. Seuraava koettelemus oli löytää oikea lipunmyyntiluukku Gare de Lyonilta sekä venyttää hermoja kestämään tunnin jonotus matkalaukkujen kanssa. Palvelu oli onneksi ystävällistä, vaikka meidän alennuskorttien ja lippujen myymisessä kestikin vielä varmaan parisenkymmentä minuuttia (ranskalaisen asiakaspalvelun tehokkuutta...). Setällä oli kuulemma joku ystävä Tampereella :) Kaksi tuntia asemalla ei kuitenkaan ollut yhtään liikaa lippujen ostamista varten. Ehdittiin sentään hakea vielä patongit mukaan ennen kuin hypättiin Grenoblen TGV:hen.

Vähän ennen viittä oltiin Grenoblessa. Olo oli sellainen, että päivä saisi olla jo pulkassa, mutta pyöritys vasta alkoi. Vastassa oli kaksi asiansa vakavasti ottavaa tuutoripoikaa, jotka johdattivat meidät ensin ratikkalippuja ostamaan. Ostettiin kerralla koko vuodeksi, kun sillain sai noin 80 euron alennuksen, vaikka 200 e ratikkalipusta vähän hirvittikin. Seuraavaksi suunnattiin Kaisan asuntolalle - viime tipassa, kuten kävi ilmi. Asuntolanhoitaja haukotteli mielenosoituksellisesti sillä välin kun K allekirjoitti kaikki miljoonat asiaankuuluvat paperit ja sulki ovet meidän perään. K jätti tavaransa kämppään ja jatkettiin ratikalla kampusalueelle mun asuntolaan, missä on 24/7 päivystys, joten sain avaimet huomattavasti pienemmällä vaivalla.

Illalla tehtiin vielä tutustumiskierros kampuksella ja käytiin ruokaostoksilla lähisupermarketissa. Tässä vaiheessa ranskankielinen puhe meni jo ihan kokonaan toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos, ja oli ihan helpottavaa päästä takaisin omaan kämppään NUKKUMAAN!

Mun huone on 12 neliön koppero. Kuvitelkaa laivan hytti, ja lisätkää ehkä noin metri lisää leveyttä ja pituutta - ja tietty enemmän tilaa kun sänkyjä on vain yksi. Pohjaratkaisu on hyvin samanlainen, mutta kylppäri-vessa on sentään hiukan tilavampi... Siellä oli siistimpää kuin olin olettanut, mutta kävin kyllä silti ostamassa kunnon arsenaalin siivousvälineitä eilen aamulla. Erityisesti ummehtunut hammastahnan haju oli ihan kiva saada pois, ja lattiatkin luuttusin, vaikka käytän sisällä läpsykkäitä.

Tältä huoneessa näytti maanantai-iltana. Omien kamojen levittely auttoi vähän kalseaan tunnelmaan, mutta olen kyllä iloinen tämänpäiväisestä Ikean reissusta, mistä tarttui mukaan mm peitto ja tyynyjä sekä lakanat, astioita ja allaolevassa kuvassa näkyvä suihkuverho - vanha oli pinttyneen lian peitossa ja alhaalta ihan repaleinen, enkä halunnut että se koskee missään olosuhteissa mun paljasta ihoa :D



Ainoa asia josta tässä vaiheessa voisin huoneessani valittaa, on sen sijainti. Se on ekassa kerroksessa, käytävän eka huone eli ihan yhteiskeittiön vieressä (=melua) ja ikkuna antaa suoraan parkkipaikalle ja roskikselle sekä pääoville - eli kaikki sisääntulijat näkee suoraan mun ikkunasta sisään. Joudun kai pitämään sälekaihtimia koko ajan alhaalla, kun ei tohon saa mitään verhojakaan :/ K:lta kyseltiin ummet ja lammet haluaako se ilta- vai aamuauringon huoneeseensa, näkymän sinne vai tänne, mihin kerrokseen jne. Mulle annettiin avaimet kouraan tyyliin ota tai jätä (otin)...

Eilen Maxime vei meidät mun asunnon vieressä olevaan yliopistoruokalaan syömään. Tein varmasti vaikutuksen sen kavereihin kun sain niin hirveän yskäkohtauksen että luulin etten pysty ollenkaan syömään ateriaani... Maxime oli väärentänyt meille todistuksen että ollaan Grenoble 1:n opiskelijoita (meidän yliopisto on oikeasti Grenoble 3) että voitaisiin mennä niiden pankkiin ja saada parempia tarjouksia tai jotain, mutta vaihtaritoimistossa meille suositeltiin kuitenkin kampusalueella olevaa pankkia, joten lainkuuliaisina suomalaisina mentiin Kaisan kanssa sinne. Siellä allekirjoitettiin jälleen noin miljardi paperia ja saatiin niitä kotiin vietäväksikin kokonainen kansiollinen. Postissa tulee kuulemma vielä asuntovakuutuksen ehdot, jotka kuulemma pitää lukea ja palauttaa allekirjoitettuna. Hohhoi.

Tämän jälkeen käytiin vielä keskustassa Pierren kanssa hommaamassa meille prepaid-liittymät ja Kaisalle netti. Illaksi suunnistettiin paikalliseen Hesburgeriin eli Quickiin (palaan täältä sitten mäkkiläskinä, varoitan kaikkia jo etukäteen) koska siellä on ilmainen langaton netti - ja ah niin maittavaa ruokaa :S Ollaan täällä itse asiassa nytkin K:n kanssa, tällä kertaa tosin kahvilla (Ikean lihapullat päivällä oli melko tainnuttava kokemus...) ja pian mennään Maximen ja sen kavereiden kanssa prendre une bière.

Huomenna alkaa oikea toiminta, kun meillä on ensimmäinen vaihtaritapaaminen yliopistolla. Siellä hoidetaan kai ainakin ilmoittautuminen, minkä jälkeen mulla pitäisi toimia netti kotonakin...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti