Perillä ollaan. En oikein osaa sanoa muuta, pää on liian täynnä...
Maanantaina (tuntuu
ihan kuin siitä olisi noin kolme viikkoa eikä päivää) aamulla otin
fiilistelykuvan Pirkkalan lentoasemalta. Lämmintä oli ehkä viisi
astetta, ja mä yritin hillitä yskimistä ettei mua vaan
vahingossakaan olisi kielletty menemästä lennolle :S Tunsin itseni
hiukan ulkopuoliseksi siellä uraohjusten keskellä, mutta onneksi löysin
Arlandasta Kaisan, ja meitä oli kaksi.
Pariisissa jännitys
mahanpohjassa alkoi jo kasvaa. Mehän oltiin (tai no, ollaan) ulkomailla!
Matkalaukut löytyi ihan helposti ja eksyttiin melkein vahingossa
oikealle bussipysäkillekin. Seuraava koettelemus oli löytää oikea
lipunmyyntiluukku Gare de Lyonilta sekä venyttää hermoja kestämään
tunnin jonotus matkalaukkujen kanssa. Palvelu oli onneksi ystävällistä,
vaikka meidän alennuskorttien ja lippujen myymisessä kestikin vielä
varmaan parisenkymmentä minuuttia (ranskalaisen asiakaspalvelun
tehokkuutta...). Setällä oli kuulemma joku ystävä Tampereella :) Kaksi
tuntia asemalla ei kuitenkaan ollut yhtään liikaa lippujen ostamista
varten. Ehdittiin sentään hakea vielä patongit mukaan ennen kuin
hypättiin Grenoblen TGV:hen.
Vähän ennen viittä oltiin
Grenoblessa. Olo oli sellainen, että päivä saisi olla jo pulkassa, mutta
pyöritys vasta alkoi. Vastassa oli kaksi asiansa vakavasti ottavaa
tuutoripoikaa, jotka johdattivat meidät ensin ratikkalippuja ostamaan.
Ostettiin kerralla koko vuodeksi, kun sillain sai noin 80 euron
alennuksen, vaikka 200 e ratikkalipusta vähän hirvittikin. Seuraavaksi
suunnattiin Kaisan asuntolalle - viime tipassa, kuten kävi ilmi.
Asuntolanhoitaja haukotteli mielenosoituksellisesti sillä välin kun K
allekirjoitti kaikki miljoonat asiaankuuluvat paperit ja sulki ovet
meidän perään. K jätti tavaransa kämppään ja jatkettiin ratikalla
kampusalueelle mun asuntolaan, missä on 24/7 päivystys, joten sain
avaimet huomattavasti pienemmällä vaivalla.
Illalla tehtiin vielä
tutustumiskierros kampuksella ja käytiin ruokaostoksilla
lähisupermarketissa. Tässä vaiheessa ranskankielinen puhe meni jo ihan
kokonaan toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos, ja oli ihan
helpottavaa päästä takaisin omaan kämppään NUKKUMAAN!
Mun huone
on 12 neliön koppero. Kuvitelkaa laivan hytti, ja lisätkää ehkä noin
metri lisää leveyttä ja pituutta - ja tietty enemmän tilaa kun sänkyjä
on vain yksi. Pohjaratkaisu on hyvin samanlainen, mutta kylppäri-vessa
on sentään hiukan tilavampi... Siellä oli siistimpää kuin olin
olettanut, mutta kävin kyllä silti ostamassa kunnon arsenaalin
siivousvälineitä eilen aamulla. Erityisesti ummehtunut hammastahnan haju
oli ihan kiva saada pois, ja lattiatkin luuttusin, vaikka käytän
sisällä läpsykkäitä.
Tältä
huoneessa näytti maanantai-iltana. Omien kamojen levittely auttoi vähän
kalseaan tunnelmaan, mutta olen kyllä iloinen tämänpäiväisestä Ikean
reissusta, mistä tarttui mukaan mm peitto ja tyynyjä sekä lakanat,
astioita ja allaolevassa kuvassa näkyvä suihkuverho - vanha oli
pinttyneen lian peitossa ja alhaalta ihan repaleinen, enkä halunnut että
se koskee missään olosuhteissa mun paljasta ihoa :D
Ainoa
asia josta tässä vaiheessa voisin huoneessani valittaa, on sen
sijainti. Se on ekassa kerroksessa, käytävän eka huone eli ihan
yhteiskeittiön vieressä (=melua) ja ikkuna antaa suoraan parkkipaikalle
ja roskikselle sekä pääoville - eli kaikki sisääntulijat näkee suoraan
mun ikkunasta sisään. Joudun kai pitämään sälekaihtimia koko ajan
alhaalla, kun ei tohon saa mitään verhojakaan :/ K:lta kyseltiin ummet
ja lammet haluaako se ilta- vai aamuauringon huoneeseensa, näkymän sinne
vai tänne, mihin kerrokseen jne. Mulle annettiin avaimet kouraan
tyyliin ota tai jätä (otin)...
Eilen Maxime vei meidät mun
asunnon vieressä olevaan yliopistoruokalaan syömään. Tein varmasti
vaikutuksen sen kavereihin kun sain niin hirveän yskäkohtauksen että
luulin etten pysty ollenkaan syömään ateriaani... Maxime oli väärentänyt
meille todistuksen että ollaan Grenoble 1:n opiskelijoita (meidän
yliopisto on oikeasti Grenoble 3) että voitaisiin mennä niiden pankkiin
ja saada parempia tarjouksia tai jotain, mutta vaihtaritoimistossa
meille suositeltiin kuitenkin kampusalueella olevaa pankkia, joten
lainkuuliaisina suomalaisina mentiin Kaisan kanssa sinne. Siellä
allekirjoitettiin jälleen noin miljardi paperia ja saatiin niitä kotiin
vietäväksikin kokonainen kansiollinen. Postissa tulee kuulemma vielä
asuntovakuutuksen ehdot, jotka kuulemma pitää lukea ja palauttaa
allekirjoitettuna. Hohhoi.
Tämän jälkeen käytiin vielä
keskustassa Pierren kanssa hommaamassa meille prepaid-liittymät ja Kaisalle
netti. Illaksi suunnistettiin paikalliseen Hesburgeriin eli Quickiin
(palaan täältä sitten mäkkiläskinä, varoitan kaikkia jo etukäteen) koska
siellä on ilmainen langaton netti - ja ah niin maittavaa ruokaa :S
Ollaan täällä itse asiassa nytkin K:n kanssa, tällä kertaa tosin
kahvilla (Ikean lihapullat päivällä oli melko tainnuttava kokemus...) ja
pian mennään Maximen ja sen kavereiden kanssa prendre une bière.
Huomenna
alkaa oikea toiminta, kun meillä on ensimmäinen vaihtaritapaaminen
yliopistolla. Siellä hoidetaan kai ainakin ilmoittautuminen, minkä
jälkeen mulla pitäisi toimia netti kotonakin...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti