Meillä näyttää kotona tältä. Siivouspäivänä. (aina ei ole valitettavasti imurointiolutta, mutta muuten kuva on erittäin autenttinen, kalsareineen päivineen) Muulloin on luultavasti paljon sotkuisempaa. Meillä on matto ja verhot Ikeasta, huonekalut ilmaiseksi tai puoli-ilmaiseksi haalittu mikä mistäkin. Sohvassa on nahkapäälisessä reikä, ja siihen mahtuu mukavasti vain yksi ihminen. Verhot on lyhennetty liian pitkiksi, eikä ne suoristu silittämälläkään (ei nyt sillä, että ihan hirveän kauaa olisin jaksanut yrittää). Erilaisia sisustusinstallaatioita muodostuu sinne tänne luikertelevista johdoista, isoiksi palloiksi kerääntyvistä kissankarvoista, röykkiöihin kokoontuvista kuljeskelevista tavaroista ja tuolinkarmille roikkumaan unohtuneista (likaisista) vaatteista. Kaiken kruunaavat näin kesäaikaan parvina pyrähtelevät hedelmäkärpäset.
Olin tuossa toukokuun lopulla viikonloppureissulla Kööpenhaminassa, missä testasin reissukaverini kanssa airbnb:tä ekaa kertaa. Päädyttiin tämän näköiseen suloiseen pikkukaksioon Fredriksbergissä:
Kämpän vakkariasukkaat olivat nuorehko yksinhuoltajaäiti ja pieni poika, jolle oli laitettu huone olohuoneesta lasiovella jaettuun erilliseen tilaan. Vaikka asunto oli todella pieni (en todellakaan osaa arvioida pinta-aloja, mutta reilusti pienempi kuin meidän noin 70 neliön kaksio joka tapauksessa), ja toinen asukas oli tosiaan taaperoikäinen lapsi, siellä oli ihan järjettömän siistiä, niin kuin kuvista ehkä näkyy. Ei epämääräisiä mihinkään kuulumattomia kamoja pyörimässä joka nurkassa niin kuin meillä, vaikka säilytystilaa ei varmasti ollut juurikaan enempää.
Viherryn kateudesta vieläkin, kun muistelen tuota somaa, skandinaavisen valkoista ja minimalistista pikkukolosta. Valkoinen ja minimalistinen ei ole millään tavalla mun tyyliä, mutta tykkään siitä, että tavaroille on oma paikkansa ja että sisustuksessa lopputulos on mietitty ja viimeistelty.
Ehkä mullakin vielä joskus on mahdollisuus (ja energiaa!) laittaa kodistani kaunis. Sitä odotellessa katson vain kuvia muiden kodeista ja yritän ummistaa silmäni meidän rumalta karvalankamatolta ja eriparisilta kirjahyllyiltä...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti