Olen aivan palasina.
Ensin se johtui siitä, että olin tapani
mukaan aina muutaman askeleen muiden ajatuksenjuoksua jäljessä. Sitten
tulkkaustunti nosti verenpaineen sataan ja italiassa olin vaihteeksi
ihan pihalla... Suullisen tunnilla Cristophe valotti meille
sananvartaloiden merkityksiä. Jos joskus saan poikalapsen, sen nimeksi
tulee ehdottomasti André-Philippe (=mies joka rakastaa hevosia:SSS) C ei
älynnyt ollenkaan miten hillitöntä on, että Philippe tarkoittaa
hevosten rakastajaa, raapi vain päätään hiukan kun me lähestulkoon
kierittiin naurusta...
Kotona odotti ainakin kymmenen
sähköpostiviestiä. Ensimmäinen oli äitiltä. Ehdin lukea aika monta
kappaletta ennen kuin tajusin, ettei se varmaan ollutkaan mulle
tarkoitettu, mutta siinä vaiheessa oli liian myöhäistä. Olin tällä
kertaa ihan aidosti romuna, eikä auttanut vaikka poistinkin koko viestin
sitten. En jaksa selittää mitä kaikkea siinä oli, mutta Amerikassa
menee huonosti, lapset (mun armaat sisarukset) ja mies (isi) on ihan
pässejä ja ensi kesänä on edessä muutto Suomeen. Äitillä siis. Itkin
vaikka kuinka kauan. Enenenen tahdo, et ne eroaa:(
Vaikka sit kyl
tajusin, et tuollaisessa tilanteessa on aika helppo liioitella kaikkea
ja meidän äiti nyt on muutenkin maailman pessimistisin tapaus (en voi
ymmärtää miten se on voinut saada näin sairaan hilpeän lapsen:DDD).
Yritän unohtaa, purosolisée purosolisée.
Ainakin muistin taas,
mitä ylellisyyttä on saada asua omillaan:S Oikislainen vaikuttaa ihan
mukavalta tapaukselta, vaikkei sitä kamalasti täällä näykään. Ja Tarukin
on palannut elävien kirjoihin. Tai siis luulin, et sille oli tapahtunut
jotain kamalaa, kun monta päivää sen huoneen ovi oli auki ja valot
päällä, mut koko kämpässä vallitsi kuolonhiljaisuus. Kävin huhuilemassa
varovasti sen huoneen ovella, ja tajusin et hiljaisuus johtui siitä et
ketään ei ollut kotona. Sitten ajattelin, et jos se viruu kuolonkielissä
jossain Yo-kylän pimeällä kujalla... Mut ei, se oli vaan mennyt kotiin
viikonlopuksi ja unohtanut valot päälle ja oven auki:S *daiju*
Mää olin saanut joulukuun Trendin ilmaisnumerona, vähän oon onnellinen! Voin ottaa sen lentokonelukemisiksi!
ENÄÄ
18 päivää Amerikkaan (mitähän siitäkin reissusta tulee...)
25 päivää jouluun
9 KOULUPÄIVÄÄ JÄLJELLÄ!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti