Voisin ikävystyttää teitä kaikkia (hypoteettisia lukijoita) kertomalla, mitä kaikkea mun piti tehdä, mitä kaikkea pitää vielä tehdä, mitä en todellakaan tehnyt, mitä aion tehdä ja todennäköisesti kuitenkin jätän tekemättä, mutta en taida viitsiä masentaa itseäni näin mukavan päivän jälkeen. Arki iskee kuitenkin joskus vastaan, joten miksi suotta jouduttaa sitä hetkeä...?

(Koska kääntäjäopiskelijat ovat masokisteja, sanoo arvoisa professorimme Mösjöö Iiv)

Tänään olen:

Suorittanut elämäni ensimmäisen yliopistotentin, joka oli suoranainen vitsi.

Syönyt itseni tainnoksiin Åbo Akademin hyvää ruokaa ja herkkusämpyliä. Vielä neljä tuntia myöhemminkin käveleminen muistutti enimmäkseen vaappumista...

Osallistunut kääntäjäopiskelijoiden tiedonhakutaitoja testaavaan tutkimukseen (jonka tulokset ovat epäilemättä yhtä viihdyttävää luettavaa tutkimuksen tekijöille kuin englannin opiskelijoiden vokaalitaidottomuuskin...)

Juonut maailman hirveintä kahvia. Taidan tästä eteenpäin, ainakin vähän aikaa, yhtyä Lauran sanoihin: "kahvi kahvina". Ei enää mitään hörhellyksiä.

Panikoinut (hyvin pienen hetken...)
Ottanut päiväunet:D
Laulanut. Olen nykyisin kuoron kävelevä vitsi: hidas tamperelainen, joka on vasta KAHDEKSANTOISTA kolmenkympin kriisiä potevien kiusaksi...


Huomenna täytyy ehkä harkita tekevänsä oikeita asioita...? Ainakin sen verran, että kehtaa päästää Minnan sisälle kämppään.