Vihdoin!

Jes, muutto on ohi! Ensimmäinen siis, Turusta Tampereelle. Helpottavaa ja ihanaa, jännäsin eilen koko päivän mahtuuko mun tavarat äitin auton peräkonttiin (vaikka mulla ei enää olekaan huonekaluja, omistan silti pesukoneen ja säkki- ja laatikkokaupalla sitä surullisen kuuluisaa roinaa). Aika tiukille meni, vikat kamat survottiin sisään ja takaluukku nopeasti kiinni… Mutta kaikki tuli kerralla Tampereelle eikä mun tarvinnut lähteä uudelleen sompailemaan Turkuun muutaman laatikon takia. Ilmeisesti oon kuitenkin onnistunut unohtamaan noin puolet omaisuudestani, Anna on lähettänyt varmaan yhdeksän viestiä facebookissa päivän aikana raportoidakseen jälleen uusista löydöistä. Hups.

Tänään oon viettänyt laatuaikaa lomailevan siskon ja sairaslomailevan äitin kanssa. Meidän koira oli antanut äitille kyytiä viime viikonloppuna lenkillä. Ilmeisesti ohikulkenut juoksussa oleva narttukoira oli saanut Alpon syöksymään huumaantuneena perään, kiskaisten remmin toisessa päässä olleen äitin koko 45 kilon painonsa voimalla mukaan. Isin mukaan “tossut vaan viuhahti ja tanner tömähti”. Ja kädet on aika komeilla naarmuille… Onneksi tämä siis kuitenkin tarkoittaa mukavia lomapäiviä tyttärien kanssa, joten tänään aamulle suunnattiin Ikeaan etsimään piristystä olohuoneeseen. Mä tietysti pohdin jo kovasti, mitä kaikkea voin ostaa huoneeseeni Ranskassa, vaikka suurin osa löytyneistä ihanuuksista ei ehkä kuitenkaan tule sopimaan oransseihin seiniini!

Ostoskärry tuli jälleen kerran täyteen (Ikean ihmeitä, sinne ei vaan voi lähteä hakemaan vain yhtä tai kahta juttua). Erityisen ihana on olkkarin uusi karvalankamatto, joka on täsmälleen ruohonvihreä <3 Äiti ei taida vielä olla ihan vakuuttunut, se pohti moneen kertaan ääneen, onko se nyt kuitenkin liian ärmäkkä. Tarkoitus oli piristää, eikö?

Lopun päivää oon yrittänyt katsoa vähän kamojani läpi. Päähän ei vaan ihan vielä mahdu, että olen lähdössä ensi viikolla. Vanhempien luona ollessani unohdan aina kaikki huolet ja stressin vähäksi aikaa ja taannun takaisin lapsuuteen… Valitettavasti laukut ei vaan pakkaudu ihan itsestään, joten pakko kai ryhdistäytyä jossain vaiheessa.

Sain tänään hyviä uutisia, kerron sitten, kunhan saan todistusaineiston käteen :) (vaik suurin osa varmaan arvaakin mistä on kyse…)